Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Tuottavuuskasvu tyrehtyi eurooppalaisissa arvoketjuissa – aineettomien investointien merkitys kasvaa

Kun teknologian ja kansainvälistymisen tuoma tuottavuuskehitys on hiipumassa, nousevat osaaminen, oppimiskyky ja aineeton pääoma organisaatioiden tärkeimmiksi kilpailutekijöiksi. HR:llä on entistä suurempi vastuu varmistaa, että strategisesti merkittävä osaaminen tunnistetaan ja sitä kehitetään pitkäjänteisesti.

Tutkimuksessa Growth in Chains: EU Value Chain Productivity and its Slowdown (Etla Working Papers 128) tarkasteltiin arvoketjujen kokonaistuottavuutta vuosina 1995–2017. Analyysissä hyödynnettiin uudenlaista mittaria, joka huomioi globalisaation monimutkaistamat ja kansainvälistyneet tuotantoketjut.

Tutkimuksen mukaan tuottavuuden pysähtyminen liittyy erityisesti lopputuotteita valmistavien toimialojen heikkoon kehitykseen. Lisäksi arvoketjun muilla osilla havaittiin lievää tuottavuuden laskua. Näiden tekijöiden yhteisvaikutus on näkynyt koko ketjun suorituskyvyn heikkenemisenä vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.

Kiinan ja EU-maiden kahdenvälisiä investointisopimuksia tarkasteltiin erityistarkastelussa. Tulosten mukaan sopimukset ovat lisänneet arvoketjujen tuottavuutta, etenkin yksityisellä sektorilla. Teollisuudessa kasvu on keskittynyt lopputuotteiden valmistukseen, kun taas palvelualoilla parannusta on tapahtunut koko ketjussa. Samalla liiketoimintaan liittyvät aineettomat investoinnit, kuten osaaminen ja brändi, ovat kasvaneet.

”Eri toimialojen välillä on suurta vaihtelua tuottavuudessa. Tulostemme perusteella liiketoimintaan liittyvä aineeton pääoma, kuten osaaminen ja brändi, vaikuttaa merkittävästi arvoketjujen kokonaistuottavuuteen. Aineettomien investointien roolin ymmärtäminen on keskeistä, jotta voidaan ennakoida ja tukea arvoketjujen tuottavuutta entistä epävarmemmassa maailmassa. Tutkimus vaatii arvoketjujen tuottavuuden parempaa mittaamista”, sanoo Etlan tutkimusjohtaja, FT Tero Kuusi.

Etlan tutkija, KTT Sakari Lähdemäki, täydentää: ”Havaitsimme, että Kiinan ja EU-maiden väliset investointisopimukset ovat lisänneet arvoketjujen tuottavuutta erityisesti yksityisellä sektorilla. Teollisuudessa arvoketjun tuottavuuskasvu on tullut pääosin lopputuotteet valmistavilta toimialoilta, kun taas palveluissa koko ketjussa on tapahtunut tuottavuuskasvua. Samalla liiketoimintaan liittyvät aineettomat investoinnit, kuten osaaminen ja brändi, kasvoivat merkittävästi.”

Teksti: Paul Charpentier
Kuvat: Pixabay

Jaa tämä artikkeli: 

Johtaminen

Nuoret työelämän kynnyksellä

Pelot eivät aina vastaa todellisuutta LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista

TikTok ja työelämän nuoret

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi

Iissä pohditaan työn kipukohtia leirinuotioilla

Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella toteutetussa Työelämän leirinuotiot -hankkeessa työssä jaksamisen haasteet nostetaan rohkeasti esille ja etsitään niihin ratkaisukeskeisiä työkaluja työyhteisövalmentajan johdolla. Tavoitteena

Arjen kitkat kuriin

Arjen sujuvuus on organisaation elinehto. Johdonmukaisilla muutoksilla työarjen sujuvuutta voidaan parantaa nopeasti ja mitattavasti. Henkilöstö sitoutetaan ihmislähtöisen johtamisen avulla. Kuvittele työpäivä,

Arvojohtajuuden arvostus

Arvopohjainen johtaminen on johtamisen suuntaus, jonka vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja laaja-alaisia. Arvojohtaminen on toimiva keino vaikuttaa organisatoriseen kasvuun ilman, että turvaudutaan

Herätys suomalaisille yrityksille:

tekoälyosaamisessa jäljessä muista Pohjoismaista Adeccon tuore Global Workforce of the Future 2024 -tutkimus paljastaa, että Suomi laahaa perässä tekoälyn käyttöönotossa ja

Hybridityön ja työhyvinvoinnin yhteydet

Kirjoittaja: Tuukka Nokelainen Hybridityö on noussut merkittäväksi osaksi työelämää erityisesti koronapandemian myötä, kun monet organisaatiot ovat omaksuneet sen pysyväksi toimintamalliksi. Hybridityö