Kirjoittaja: Mari Stenberg – Tulevaisuuden organisaatioiden menestyksen ratkaisee se, miten sen jäsenet ajattelevat yhdessä ja millaista ajattelu on. Muuttuva toimintaympäristö, tietotyön yleistyminen ja jatkuvat muutospaineet haastavat organisaatioita uudistumaan nopeammin kuin koskaan. Kyky yhdistää omaa ja muiden tietoa sekä haastaa totutut ajatusmallit kilpailijoita nopeammin määrittää, kuka uudistuu ja kuka jää jälkeen.
Suurin osa organisaation ajattelusta on kuitenkin piilossa. Tekemistä ohjaa vahvasti, mutta näkymättömästi hiljainen tieto, kokemuksen myötä syntynyt ymmärrys ja vakiintuneet oletukset. Tutkimusten mukaan valtaosa yritysten tietopääomasta on hiljaista tietoa. Se ei ole dokumentteja ja prosessikaavioita pilvessä, vaan ihmisten kokemuksiin, vuorovaikutukseen ja oletuksiin kätkeytyvää ymmärrystä, joka elää arjen valinnoissa ja päätöksissä.
Hiljaisen tiedon kattava esiin tuominen on ollut perinteisesti työlästä ja vaikeaa, joten sitä ei ole voitu hyödyntää tehokkaasti. Tekoälyn kasvava vauhti tuo omat haasteensa: geneerisiin kielimallien vastauksiin tukeutuminen heikentää yhteistä ajattelua, joka voisi olla koko organisaation uusiutumisvoima. Juuri tässä on HR:n tulevaisuuden tehtävä: ajattelun johtaminen ja sen näkyväksi tekeminen, jolloin yrityksen uniikki hiljainen tieto saadaan käyttöön.
Ihmiskeskeisen tekoälyn mahdollisuus
Jotta voimme ajatella ja luoda yhdessä laadukkaasti, tarvitsemme skaalautuvia rakenteita ja ratkaisuja, jotka tukevat ajattelua. Nykyisten tekoälyratkaisujen ongelma on, että ne on rakennettu antamaan vastauksia. Me kysymme, tekoäly vastaa. Prosessi on tehokas, mutta samalla vaarallisen yksisuuntainen: oppiminen ja ajattelu tapahtuvat pääosin tekoälyssä, eivät ihmisissä. Kun kone ajattelee ja ihminen seuraa, menetämme yhteyden omaan tilannekohtaiseen ymmärrykseemme.
Organisaation kollektiivinen älykkyys ja useissa tapauksissa myös uniikki kilpailuetu, syntyvät ihmisten hiljaisesta tiedosta ja heidän välisestään ajattelusta, ei ulkoistetusta tiedosta. On suuri riski, että organisaation ainutlaatuisuutta ja kilpailuetua kantava hiljainen tieto katoaa, kun ihmiset vaihtuvat, tai sen jakaminen tyrehtyy, kun kiire vie keskustelut pintatasolle. Tiedon jakamista jarruttavat usein myös hierarkiat ja näkymättömät valtarakenteet. Tieto on historiallisesti ollut vallan väline: se, joka tietää, päättää. Tämä tekee hiljaisesta tiedosta haavoittuvan – jos sitä katoaa, mukana katoaa myös organisaation potentiaalia: ajatuksia ja näkemyksiä, joita kukaan ei koskaan enää kuule.
Tämä ei kuitenkaan ole väistämätöntä. Kun tekoäly suunnitellaan ihmiskeskeisesti tukemaan työtä, se voi toimia ajattelun kumppanina ja fasilitoijana, auttaen meitä pysähtymään, kysymään oikeita kysymyksiä ja jäsentämään ajatuksia. Ihmiskeskeisesti suunniteltu tekoäly ei korvaa inhimillistä älyä, vaan vahvistaa ja kehittää sitä. Parhaimmillaan se voi luoda skaalautuvat rakenteet, joiden ympärille koko organisaation oppiminen ja kilpailukyky rakentuvat.
Tekoäly ajattelukumppanina, ei vastauskoneena
Mitä jos tekoäly ei antaisikaan vastauksia, vaan kysyisi oivalluttavia kysymyksiä? Mitä jos sen tehtävä olisi auttaa ihmisiä ajattelemaan paremmin ja tehokkaammin, ei ajatella heidän puolestaan? Tulevaisuuden työhön suunniteltu tekoäly voi toimia sparrailevana ajattelukumppanina ja strategisena tiimin jäsenenä. Kun tekoäly suunnitellaan tukemaan ihmisten työtä eikä ottamaan sitä itselleen, toimintamalli kääntyy päinvastaiseksi: tekoäly kysyy ja ihminen ajattelee.
Kun tekoäly fasilitoi keskusteluja ja tuo esiin tallennettuja kokemuksia ja taustaoletuksia, se tekee näkyväksi tiimin yhteisen ajattelukulttuurin. Kun yhteinen ajattelu pääsee kaikkien työstettäväksi, jatkuva oppiminen ja kehittäminen asettuvat osaksi yksilön ja tiimin arkityötä ja sen valintoja. Parhaimmillaan tekoäly voi toimia puolueettomana pelinrakentajana: se kysyy fiksuja kysymyksiä ilman piiloagendaa. Tämä tekee tekoälystä uudenlaisen tiimidynamiikan mahdollistajan: kun kysymykset tulevat neutraalilta “kollektiiviselta ajattelukumppanilta”, ihmiset uskaltavat sanoa ääneen myös keskeneräisiä ajatuksia. Se lisää luottamusta, osallisuutta ja yhteistä oivaltamista. Tällainen tekoäly ei kyseenalaista tiimin jäseniä, vaan se saa heidät kyseenalaistamaan omat ajatusmallinsa. Tämä pieni ero on ratkaiseva. Se muuttaa koko oppimisen ja kulttuurin kehittämisen asetelman, sillä kun ihminen oivaltaa itse, muutos on pysyvämpi.
Tiedon demokratisointi ja yhteinen älykkyys
Fasilitoivien kysymysten myötä tiimit voivat yhdessä tarkastella ajattelunsa syy–seuraussuhteita ja kehittää esiin nousseesta tiedosta uusia ratkaisuja. Tätä prosessia voidaan vahvistaa tekoälyllä.
Kun fasilitoitujen keskustelujen tieto kerätään ja tiivistetään organisaation omaan tietokantaan – yhteiseen älykkyyteen – se muuttuu reaaliaikaiseksi, koko organisaation käytössä olevaksi voimavaraksi. Tekoäly voi tällöin proaktiivisesti jakaa käyttäjille juuri heidän tilanteeseensa liittyviä näkökulmia, esimerkiksi mitä yksittäinen henkilö on aiemmin ajatellut samasta aiheesta, miten muualla organisaatiossa on lähestytty samaa teemaa tai millaisia ratkaisuja on syntynyt toisaalla. Tämä demokratisoi tiedon. Päätöksenteko helpottuu ja laajenee, kun tieto ei ole enää yksittäisten henkilöiden varassa.
Työhyvinvointi kohenee, kun työnteon kannalta oleellinen tieto liikkuu avoimesti. Kaikkien saatavissa oleva tieto lisää itseohjautuvuutta ja omistajuutta. Myös niiden henkilöiden työn merkitys kasvaa, jotka eivät olleet mukana tietyssä keskustelussa, sillä heidän ajatuksensa ja oivalluksensa tallentuvat heidän työskentelynsä kautta osaksi organisaation kollektiivista älykkyyttä. Kun päivittäiseen työskentelyyn integroidaan neutraalin ajattelukumppanin mukana lisäksi liiketoiminnan strategia ja arvot, syntyy luonnollinen ja jatkuva kehityssykli ihmisen ja tekoälyn välille: kun ihminen oppii, oppii tekoälykin – ja mitä samansuuntaisemmin tiimin jäsenet toimivat, sitä vaikuttavammaksi kunkin tekeminen muuttuu.
Uskallammeko ajatella tulevaisuutta
Tekoälyn avulla voimme johtaa ajattelukulttuuria ja luoda organisaation, jossa tieto ei pysähdy siiloihin, vaan virtaa, yhdistyy ja jalostuu jokaisessa keskustelussa. Organisaation uusi tehtävä onkin mahdollistaa se, että ihmiset ja tekoäly ajattelevat, oppivat ja uudistuvat yhdessä reaaliajassa.
Kun ajattelu virtaa, virtaa myös uudistuminen.
Mari Stenberg
MSc Leadership & Management
MBA Leading Business Transformations
Toimitusjohtaja
Humainic Oy
Humainic kehittää tekoälyfasilitaattoria, joka tekee ajattelun näkyväksi ja auttaa tiimejä rakentamaan kilpailukykyä, kulttuuria ja jatkuvaa oppimista yhdessä.
