Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Tekoälyagentteja eivät organisaatiokaaviot kiinnosta

Minulta kysytään usein, mitä tekoäly tarkoittaa myynti-, markkinointi-, asiakaspalvelu-, HR- tai talousfunktion työlle. Kysymys on ymmärrettävä, mutta samalla se paljastaa perinteisen tapamme hahmottaa organisaatioita: perusyksikkö on funktio ja tekoälyn tehtävänä on palvella kutakin funktiota erikseen. Olen itsekin yhtä syyllinen, sillä päädyn usein puhumaan juuri näille funktioille ja niiden edustajille.
LUT-kauppakorkeakoulun teollisuusprofessori Mika Ruokonen. Kuva: Teemu Leinonen

Mutta entä jos tämä ajattelumalli on jo vanhentumassa? Tekoälyagentit eivät ole luonnostaan lainkaan kiinnostuneita organisaatioiden nykyistä ihmisten työtä ohjaavista funktiorajoista. Asiakashankinta, toimitusprosessi tai taloudenpito näyttäytyvät niille yhtenä jatkuvana työnkulkuna, eivät erillisinä organisaatioyksikköinä. Onko siis aika ajamassa perinteisen funktiopohjaisen organisaatioajattelun ohi?

Esimerkkejä uusista malleista maailmalta

Maailmalta voi tunnistaa ainakin kolme erilaista tapaa hahmottaa organisaatioita tekoälyagenttien aikakaudella:

1. Amazon: yhtenäisen työnkulun optimointi päästä päähän. Amazon yhdistää kysynnän ennustamisen, varastot ja toimitukset yhdeksi optimoitavaksi kokonaisuudeksi. Tärkeintä ei ole yksittäisen funktion tehokkuus vaan koko toimitusketjun suorituskyky ja asiakkaalle tuotettava lopputulos. Amazon on myös organisoinut toimitusverkostoaan uudelleen alueellisiksi kokonaisuuksiksi, jotka mahdollistavat eri toimintojen tiiviimmän yhteistyön ja toimitusketjun kokonaisvaltaisen optimoinnin.

2. Salesforce: ihmiset ja agentit yhtenä työvoimana. Salesforce rakentaa mallia, jossa tekoälyagentit eivät ole vain työkaluja vaan osa organisaation työvoimaa. Tällöin johtamisen kohteena on ihmisten muodostaman organisaation ohella myös ihmisten ja agenttien yhteinen kokonaisuus. Agentit hoitavat operatiivisia tehtäviä, kun taas ihmiset keskittyvät tavoitteiden asettamiseen, poikkeustilanteisiin, asiakassuhteisiin ja vastuun kantamiseen. Käytännössä Salesforce on jo siirtänyt satoja asiakastuen työntekijöitä uusiin tehtäviin sekä perustanut tekoälyagenttien toimintaa kehittäviä ja arvioivia rooleja ja tiimejä.

3. Shopify: tekoäly organisaation perusoletuksena. Shopifyllä organisaation toiminnan lähtökohtana on, että työntekijät hyödyntävät tekoälyä jatkuvasti osana arkea. Ennen uuden henkilön palkkaamista on pystyttävä osoittamaan, ettei tehtävää voida ratkaista tekoälyn avulla. Tekoäly on siten integroitu syvälle tiimien työhön ja sen systemaattinen käyttö on lähtökohta organisaation toiminnan suunnittelulle. Tekoälyn hyödyntäminen on myös sisällytetty työntekijöiden suoritusarviointiin ja projektien suunnitteluun. Johtajia kannustetaan miettimään, miltä heidän tiiminsä konkreettisesti näyttäisi, jos autonomiset tekoälyagentit olisivat jo osa sen työvoimaa.

Ohjelmistokehityksen DevOpsista mallia koko organisaatiolle

DevOps syntyi vuosien 2007–2009 aikana, kun edelläkävijäyritykset kuten Amazon ja Flickr alkoivat murtaa ohjelmistokehityksen ja ylläpidon välisiä siiloja. Tavoitteena ei ollut optimoida yksittäisiä osastoja vaan koko ohjelmiston toimitusprosessia päästä päähän.

Ennen ohjelmistokehityksessä oli erilliset kehitys-, testaus- ja ylläpitotoimintonsa. Työ siirtyi osastolta toiselle, jokaisella oli omat tavoitteensa ja johtamismallinsa. DevOps muutti tämän logiikan. Johtamisen painopiste siirtyi yksittäisistä funktioista koko ohjelmiston toimitusprosessin optimointiin.

Mitä jos tekoälyagentit tekevät saman koko organisaatiolle? Entä jos DevOps-organisoituminen oli esimerkki siitä, miltä agenttiajan organisaatiomalli voisi näyttää?

Flow Organization: työnkulut organisaatiomallin ytimessä

Amazonin, Salesforcen ja Shopifyn esimerkit sekä DevOps-ajattelu haastavat kukin omalla tavallaan perinteistä funktiopohjaista organisoitumista. Tekoälyagenttien aikakaudella työnkulut, ihmisten ja agenttien uusi työnjako sekä yhteiset liiketoimintatavoitteet voivat nousta entistä tärkeämmiksi organisaation suunnittelun lähtökohdiksi.

Tällaista tulevaisuuden mallia voisi kutsua nimellä ”Flow Organization”, työnkulkujen ympärille rakentuva organisaatio. Sen keskeinen ajatus on yksinkertainen: organisaation tärkein rakenne ei ole osasto vaan työnkulku. Painopiste siirtyy työn ja arvonluonnin virtausten optimointiin. Keskeisillä prosesseilla kuten asiakashankinnalla, toimituksella ja tuotekehityksellä on kullakin omistajansa, tavoitteensa ja mittarinsa. Henkilöstöresursseja siirtynee vähitellen automatisoituvista tukifunktioista kohti asiakasrajapintaa ja muita työnkulkuja, joissa ihmisten tuottama lisäarvo on erityisen suuri. Työtä tekevät yhdessä ihmiset, tekoälyagentit, automaatioratkaisut ja ulkoiset kumppanit.

Organisaatiokaaviot eivät lähivuosina katoa, eivätkä tekoälyagentit poista yritysten funktioita kokonaan. Niiden merkitys voi kuitenkin vähentyä, ja niitä tärkeämpi johtamisen väline saattaa olla yrityksen keskeisten työnkulkujen kartta.

Yritysjohdolle jää pohdittavaksi muutama kysymys. Mitkä ovat asiakkaan näkökulmasta yrityksemme tärkeimmät päästä päähän ulottuvat työnkulut? Kuinka suuri osa niiden eri työvaiheista voitaisiin toteuttaa tekoälyagenttien avulla? Johdammeko tällä hetkellä ennen kaikkea funktioita vaiko työnkulkuja ja prosesseja? Onko organisaatiomme rakennettu sitä varten, miten työ tehtiin ennen, vai sitä varten, miten työ tehdään tulevaisuudessa?

Jaa tämä artikkeli: 

Teknologia

HR-ammattilaista tarvitaan muutoksessa

Sekä kasvava että liiketoimintaansa sopeuttava yritys hyötyvät asiantuntevasta HR-kumppanista Palkatako oma vai käyttää kumppania? Jokainen yritys kohtaa tilanteita, joissa se ei

Mihin työaika kuluu?

Johtaja, tunnista pahimmat aikasyöpöt ja paranna kannattavuutta HR-datan avulla Sukellus henkilöstödataan kertoo huomattavan paljon yrityksen tehokkuudesta ja osaamisesta. Usein yrityksissä panostetaan

Pilvinatiivi palvelu henkilöstöhallintaan

Älykäs pilvipalvelu helpottaa ja nopeuttaa HR-sektorin toimintaa sekä tehostaa liiketoimintaa Oracle HCM Cloud on digitalisoitu pilvinatiivi HCM-järjestelmä, jossa hyödynnetään tekoälyä ja

Ankkuroi rekrytointi tarkempaan tietoon!

HR-dataa käytetään rekrytoinneissa yhä tehokkaammin – mutta katto on vielä kaukana, vakuuttaa Kirsi Laine Master Suomi Oy:stä. Esimerkiksi psykometriset testit, joissa

Palkkausjärjestelmän kehittäminen

Palkkauksen kehittäminen ja tehtävässä suoriutumisen arvioiminen ovat oleellinen osa johtamista Tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi kuuluvat hyvään johtamiseen ja takaavat

Sympan pikakelaus HR:n tulevaisuuteen

– oppaasi henkilöstöhallinnon tuleviin trendeihin Muutos on meille kaikille tuttua: elämme jatkuvan innovaation ja muutoksen aikakaudella, ja suuntaus on sama myös

Päivitä työajanseuranta!

HR voi hyötyä nykyistä paljon enemmän fiksuista järjestelmistä, jotka modernisoivat ja automatisoivat työajanseurannan. Jotta työntekijän suoritusta ylipäätään voidaan arvioida – ja

Suorahaku toimii strategisena työkaluna

Jatkuvasti yleistyvä suorahaku on laajentunut käsittämään paljon muutakin kuin vain tietyn avainhenkilövalinnan menetelmän. Kirjoittaja: Anne Koivusaari Yhä useammin suorahakua voidaan käyttää

Tekoäly HR-järjestelmissä: sujuvampaa arkea ja parempaa päätöksentekoa

Tekoäly muuttaa henkilöstöhallintoa automatisoimalla rutiineja, helpottamalla tiedon löytämistä ja tukemalla päätöksentekoa. Kun hallinnollinen työ vähenee, HR-ammattilaisille jää enemmän aikaa henkilöstön kehittämiseen ja strategiseen suunnitteluun. Hyödyt riippuvat kuitenkin järjestelmän ominaisuuksista, käytettävissä olevan datan laadusta ja siitä, miten ratkaisut otetaan osaksi arkea.

Tekoäly etenee nopeammin kuin ihminen muuttuu

Suurin osa asiantuntijoista on jo jonkin aikaa hyödyntänyt tekoälyä omaan työhönsä ja alkanut hahmottaa myös siihen liittyviä haasteita. Seuraava vaihe alkaa, kun yksittäisten asiantuntijoiden kokeiluista siirrytään siihen, että tekoäly integroituu osaksi kaikkien työtä ja muuttaa tapaa toimia.

Pääkirjoitus: Työelämän tekoäly ei odota valmiita organisaatioita

Tekoälystä on tullut työelämän muutosvoima, jota organisaatiot eivät enää voi käsitellä vain yksittäisenä teknologiahankkeena. Se vaikuttaa tehtäviin, osaamisvaatimuksiin, työn tekemisen tapoihin ja myös siihen, millaista johtamista työpaikoilla tarvitaan. Muutos on kuitenkin vasta alussa.

Tekoäly muuttaa työtä – pysyykö henkilöstö muutoksen vauhdissa?

LUT-yliopiston professori Mika Ruokonen kysyi HR-viestin numerossa 3/2026 pysyvätkö organisaatiot mukana tekoälyn kehityksessä. Kysymys on äärimmäisen ajankohtainen. Euroopan investointipankin tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että peräti kaksi kolmasosaa suomalaisyrityksistä (66 %) käyttää jo generatiivista tekoälyä, mikä on selvästi enemmän kuin EU:n keskiarvo 37 %.

Muuta osaamisen hallinta strategiseksi voimavaraksi

Ymmärrätkö todella henkilöstösi vahvuudet ja kehitystarpeet? Ilman kokonaisymmärrystä organisaation osaamisesta, datalähtöinen henkilöstösuunnittelu on mahdotonta. Sympalla on tähän ratkaisu.  Ohjelman avulla saat