Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

copyright: publico oy

Tekoäly on jo puolessa yrityksistä, mutta harvalla on strategia sen hyödyntämiseen

Kuva: Pixabay

Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan 51 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä käyttää tekoälyä. Käyttö keskittyy rajattuihin tehtäviin, ja vain 17 prosentilla tekoälyä käyttävistä yrityksistä on tekoälyn käyttöä ohjaava strategia.

Tekoälyrekrytointi ja työn algoritminen johtaminen ovat olleet näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa, ja tekoälystä on puhuttu työn uutena vallankäyttäjänä. Työterveyslaitoksen yrityskyselyn tulokset piirtävät maltillisempaa tilannekuvaa. Vaikka tekoäly on yleistynyt nopeasti, sen käyttö on vielä monessa yrityksessä kokeilevaa. Esimerkiksi henkilöstöpäätöksissä tekoäly on edelleen poikkeus, ei sääntö.

”Yritykset näyttävät etenevän tekoälyn käytössä vaiheittain. Käyttö aloitetaan niistä toiminnoista, joissa hyödyt ovat helpoimmin saavutettavissa ja riskit vähäisimmät”, sanoo tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitoksesta.

Rekrytoinnissa tekoäly näkyy toistaiseksi vähän

Kyselyn mukaan tekoälyä käyttää 51 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä suomalaisista yrityksistä. Valtaosalla näistä yrityksistä on käytössä myös generatiivista tekoälyä, kuten ChatGPT:n kaltaisia sovelluksia.

Tekoälyä hyödynnetään useimmiten suurissa yrityksissä ja palvelualoilla. Sitä käytetään erityisesti myynnin, markkinoinnin ja viestinnän kehittämiseen (35 % yrityksistä).

Tekoälyä käytetään melko yleisesti myös johtamisen ja päätöksenteon parantamiseen (20 % yrityksistä). Varsinaisissa johtamistehtävissä tekoälyä hyödynnetään kuitenkin selvästi harvemmin: tehtävien organisoinnissa sitä käyttää 10 prosenttia yrityksistä, työsuoritusten seurannassa 6 prosenttia ja henkilöstön arvioinnissa 3 prosenttia yrityksistä.

Myös rekrytointi on säilynyt pääosin ihmisten käsissä. Kyselyn mukaan vain 8 prosenttia yrityksistä käyttää tekoälyä rekrytoinnissa. Taustalla voivat olla eettiset kysymykset sekä sääntely, joka tekee käyttöönotosta vaativampaa.

”EU:n tekoälyasetuksessa rekrytointi ja työntekijöiden johtaminen luokitellaan korkean riskin käyttötarkoituksiksi. Tämä lisää käyttöönoton vaatimuksia ja voi osaltaan selittää yritysten varovaisuutta”, Alasoini toteaa.

Kokeiluja on enemmän kuin koulutusta ja strategiaa

Tekoälyn käyttö on monessa yrityksessä vasta kokeiluvaiheessa, eikä suunnitelmallisuus näy vielä laajasti esimerkiksi strategiassa tai koulutuksessa. Kyselyn mukaan 17 prosentilla tekoälyä käyttävistä yrityksistä on erillinen tekoälystrategia. Generatiivista tekoälyä käyttävistä yrityksistä alle puolet (49 %) on kouluttanut henkilöstöään tekoälyn käyttöön.

”Yritykset kannustavat henkilöstöä kokeilemaan generatiivista tekoälyä, mutta eivät kouluta sen käyttöä. Tämä herättää kysymyksen siitä, onko henkilöstöllä riittävät valmiudet käyttää tekoälyä tehokkaasti ja vastuullisesti”, Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Teppo Valtonen sanoo.

Strategisen ohjauksen puute voi johtaa siihen, että tekoälyn mahdollisuuksia ei hyödynnetä täysimääräisesti tai että käyttö jää irralliseksi eikä nivoudu yrityksen muuhun toimintaan.

”Tekoälyn käyttöönotto ei ole vain tekninen vaan myös sosiaalinen ja kulttuurinen muutos. Jos yhteisiä pelisääntöjä ja tietoturvallisia välineitä ei ole, on riskinä, että tekoälyä käytetään piilossa yrityksen ohjauksen ulkopuolella”, Valtonen muistuttaa.

Lähde: Työterveyslaitos

Jaa tämä artikkeli: 

Teknologia

Daisy tuli taloon

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä

Miksi oma palkkahallinto ei kannata?

Alle 1000 hengen yrityksissä oma palkkahallinto ei ole kustannustehokasta tai riskitöntä Alle tuhat henkilöä työllistävissä organisaatioissa on harvoin kannattavaa pitää pelkästään

ChatHR

Tekoäly mullistaa markkinoinnin, myynnin ja itse tuotannon – mutta miten on henkilöstöhallinnan laita? ”Tekoälyn matkasaarnaaja” Antti Merilehto kirjoitti Tekoäly – matkaopas

HR-ratkaisut hyvinvoinnin tukena

Etäjohtaminen vaatii herkkiä tuntosarvia ja arkea helpottavia työkaluja Esihenkilöiden tehtäväkenttä on murroksessa etätöiden yleistyttyä nopeasti. Toimivat HR-ratkaisut helpottavat esihenkilöiden työtä vapauttamalla

Talenttien elinkaari haltuun

Moduulipohjaiset ja modernit henkilöstöhallinnon työkalut mukautuvat erilaisiin tarpeisiin Henkilöstöhallinnon prosessien sujuvuus vaikuttaa organisaation toimintaan ja tehokkuuteen, työnantajamielikuvaan sekä henkilöstön viihtyvyyteen ja

Suunnitelmallisuutta etätyöhön

Etä- ja tiimityöhön kehitetyt sovellukset helpottavat työajan suunnittelua ja projektinhallintaa ”Etätyössä käytettävien sovellusten kirjo on valtava. Sovellusten avulla voidaan hoitaa kokouksia,

Korona haastoi HR-järjestelmät

Kirjoittaja: Juha Nurmela Saiko pandemia meidät vihdoinkin havaitsemaan sosiaalisen vuorovaikutuksen merkityksen digitaalisessa maailmassamme? Voisiko meidän osaamisen, datan ja yhteistyömme tulevaisuudessa yhdistää

Sujuvuutta henkilöstöhallinnan arkeen

Henkilöstöhallinta helpottuu ja aikaa säästyy, kun organisaatiossa otetaan käyttöön HR-järjestelmä HR-järjestelmä kokoaa henkilö- ja työsuhdetiedot tietoturvallisesti samaan paikkaan. Ohjelmistorajapinnat mahdollistavat tietojen

Älä palaa vanhaan!

Koronakevät laittoi yritykset omaksumaan nopealla aikataululla uusia käytäntöjä. Mitkä näistä kannattaa pitää jatkossakin? Isot ja pienet digiloikat sekä etätyö ovat vaikuttaneet

Etäyhteistyön opeilla uuteen nousuun

Kaikkien työntekijöiden siirtyminen etätöihin yllätti monet työpaikat. Joillekin etätyö on ollut arkea jo vuosikymmeniä, mutta useissa työyhteisöissä etätyötä oli vasta kokeiltu.