Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Teknologia ei korvaa inhimillistä johtamista

Työntekijäkokemus ja hyvinvointi ovat jo useissa organisaatioissa tärkeäksi nostettu asia. Vielä on kuitenkin matkaa siihen, että tämä näkyisi käytännössä.

”Gallupin mukaan vain 33 prosenttia työntekijöistä on sitoutunut työhönsä ja mielenterveyteen liittyvät syyt ovat sairaslomatilastojen kärjessä. Samaan aikaan keskustellaan työvoima- ja osaamisvajeesta. Jokin tässä ei täsmää”, kertoo CGI:n henkilöstöjohtamisen asiantuntija Henna Ahtola.

Digitaalinen teknologia tuo uusia keinoja hyvinvoinnin johtamiseen myös organisaatioissa. Moninaiset rannekkeet, mittarit ja älyvaatteet tuottavat tietoa yksilön fyysisestä voinnista. Erilaiset kyselyt täydentävät tätä tuomalla henkilöstön näkemystä esimerkiksi koetusta johtamisen laadusta. Hyödyntämällä myös HR- järjestelmissä olevaa tietoa voidaan muodostaa kokonaisvaltainen kuva henkilöstön hyvinvoinnista.

”Kokonaiskuvan perusteella organisaatiossa voidaan toimenpiteet suunnitella täsmälliseksi juuri niille alueille tai ryhmille, joilla on eniten tarvetta. Jos nähdään, että esimerkiksi palautumisen kanssa on ongelmia voi työnantaja tukea henkilöstöä stressinhallintataitojen kehittämisessä. Analytiikan ja keinoälyn avulla voidaan myös löytää asioiden välisiä vaikutussuhteita ja siirtyä reaktiivisesta toiminnasta ennakoiviin toimenpiteisiin”, Ahtola toteaa. Teknologia mahdollistaa kohdistettujen interventioiden tarjoamisen yksilötasolla ilman henkilön identifioimista työnantajalle. Tämä alentaa kynnystä lähteä liikkeelle.

Lähtökohdan tunnistaminen on kuitenkin vasta ensimmäinen askel. Ennen kaikkea tarvitaan suunnitelmallista toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa ja toimenpiteitä arjen liiketoiminnan ja ihmisten johtamisessa.

”On hyvä muistaa, ettei data tai teknologia kuitenkaan koskaan korvaa inhimillistä johtamista. Päinvastoin johtamisella on tulevaisuudessa jopa entistä suurempi merkitys hyvinvoinnin kannalta”, Ahtola sanoo. Esimiehiltä tarvitaan yhä enemmän inhimillisiä coaching-taitoja, ihmisten kohtaamiskykyä sekä tukea yksilöitä niillä alueilla ja tavoilla kuin he kokevat tarpeelliseksi.

Tulevaisuudessa menestyvät organisaatiot, jotka pitävät henkilöstöä keskeisenä kilpailukykytekijänä. Hyvinvointiin panostaminen on yksi keskeinen alue, jossa voittavat niin yritys kuin yksilöt.

Teksti: Esa Pesonen

Jaa tämä artikkeli: 

Johtaminen

Muuttuvat trendit, pysyvät tarpeet

Kirjoittaja: Taija Lehtola Työelämän trendit tulevat ja menevät. Viime vuosina olemme nähneet aaltoina nousevan muun muassa itseohjautuvuuden, etätyön, hiljaisen irtisanoutumisen, psykologisen

Kotimaan rahtipalvelun hengetär

Työ ja sen tekijä Sujuvan logistiikan taustalla ovat nykyaikaiset verkkopalvelut ja henkilökohtainen asiakaspalvelu. Sari Starck on päässyt unelmatyöhönsä Varovan maantieliikenteen asiantuntijana.

Työelämä tarvitsee mielen huoltoa

Kuullaksen uudenlainen valmennuspalvelu tarjoaa keinoja koko henkilöstön hyvinvoinnin vahvistamiseen Työelämän paineet ja epävarmuus ovat monessa organisaatiossa arkea. Kun työn imu hiipuu

Merja Kauhaselle työelämän kehittämispalkinto

Tunnustus tutkimustyöstä tasa-arvoisen työelämän edistämiseksi Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen on palkittu työelämän kehittämispalkinnolla tunnustuksena pitkäaikaisesta ja vaikuttavasta tutkimustyöstään. Hänen tutkimuksensa