Työelämä ja organisaatiot uudistuvat jatkuvasti pystyäkseen vastaamaan liiketoimintaympäristön muutoksiin ja asiakaskunnan tarpeisiin. Toimiva sisäinen viestintä varmistaa tavoitteiden toteutumisen, tuloksellisen liiketoiminnan ja henkilöstön hyvinvoinnin. Viestintää voi kehittää johdolle suunnatun valmennuksen avulla.
”Organisaatiomuutosten onnistumiseksi ja uusien tavoitteiden toteuttamiseksi organisaatiotasojen välisen viestinnän on oltava kunnossa. Toiminnan tehostaminen on haastavaa, mikäli tavoitteet eivät konkretisoidu henkilöstötasolla ja arjen toiminnassa”, sanoo työelämän kehittäjä Tarmo Alastalo Coronaria Työelämäpalveluista.
”Johdolle tavoitteet voivat olla selkeät, mutta varsinkin suuremmissa organisaatioissa tavoitteet on muutettava jokaisen hierarkiatason toimintaa vastaavalle kielelle, jotta viestin sisältö ei muutu hierarkiatasolta toiselle siirtyessä”, jatkaa Coronarian työ- ja organisaatiopsykologi Pirkko-Liisa Hyttinen.
Organisaatiossa saatetaan järjestää valtavasti palavereja, ja henkilöstöllä ja keskijohdolla voi olla vahva tahtotila tavoitteiden täyttämiseksi. Keinot ja yhteinen suunta saattavat olla silti hukassa.
”Ilman yhteistä agendaa palaverit kuluttavat aikaa ja energiaa. Kun ihminen tietää mitä häneltä odotetaan, hän on tuottava ja hyvinvoiva sekä osaa kohdentaa työpanoksensa oikein”, Hyttinen sanoo.
”Liiketoiminnan tuloksellisuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin parantamiseksi tavoitteet tulee pilkkoa arjen tasolle. Aito keskusteluyhteys on turvattava sekä ylhäältä alas että alhaalta ylös”, Alastalo lisää.
Keskusteluyhteyden solmut auki
Yritysten ja yhteisöjen johtamistyötä tekeville suunnattu Coronaria Työelämäpalveluiden Tavoitteista totta – johdon valmennus tähtää viestinnän solmukohtien avaamiseen. Valmennus aloitetaan alkukartoituksella, jonka jälkeen ylin johto ja valmentaja käyvät linjauskeskustelun.
”Valmennuksen avulla kirkastetaan tavoite- ja palauteketjua ja varmistetaan, että jokainen johtavassa asemassa oleva ymmärtää mitä muutos ja uudet tavoitteet tarkoittavat omalla vastuualueella. Eri hierarkiatasojen johtajien välillä järjestetään ohjattuja keskusteluja ja palautekeskusteluja sekä huolehditaan yhteisymmärryksen syntymisestä”, kuvailee Alastalo.
Käytännön rajoitteet voivat olla esteenä tavoitteiden toteutumiselle, jolloin työntekijätasolla todetaan uudet käytännöt tehottomiksi tai toimimattomiksi. Lähijohtajien on muutettava työntekijöiltä tuleva viesti ylempien johtotasojen kielelle siten, että johto ymmärtää käytännön esteet. Ellei ylöspäin suuntautuva viestintä toimi, ylin johto saattaa turhaan tulkita työntekijöiden viestin muutosvastarinnaksi.
”Valmennuksen avulla luodaan molempiin suuntiin toimiva vuorovaikutusmalli, joka varmista sitoutumisen ja tavoitteiden jalkautumisen arjen toiminnaksi. Organisaation koosta ja viestinnän kipukohdista riippuen valmennus kestää puolesta vuodesta puoleentoista vuoteen. Valmennusta arvioidaan koko prosessin ajan, ja valmennuksen loputtua tehdään vielä seuranta puolen vuoden kuluttua”, Alastalo kertoo.
”Organisaatiomuutoksissa ja uusia tavoitteita asettaessa voidaan käyttää myös etukäteisvalmennusta. On nopeampaa ja kustannustehokkaampaa ehkäistä viestinnän ongelmia ennalta”, Hyttinen sanoo.
Lisätietoja: www.coronaria.fi
Teksti: Merja Maukonen
