Ajankäyttömme on murroksessa kaikilla elämän osa-alueilla. Tilastojen mukaan lukemiseen käytetty aika on viime vuosikymmenien aikana romahtanut kaikissa ikäluokissa, erityisesti nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Miksi tästä pitäisi välittää – etenkään työpaikoilla?
Digitaalinen murros koskettaa myös lukemista – lukutapamme ovat muutoksessa ja yhteiskunta vaatii meiltä jatkuvasti monimuotoisempaa lukutaitoa. Teknologia on tuonut työpaikoille mukanaan joustoa, mutta myös uudenlaisia tekstimaailmoja ja tarpeita. Lukutaito ei ole pelkästään sanallisen tekstin lukemisen ja kirjoittamisen taitoa, vaan myös kuvien, videoiden, digitaalisten ja audiotekstien ymmärtämistä ja tuottamista nykyteknologian avulla.
Ammattilaisilta kaikilla aloilla edellytetään nopeaa uusien asioiden omaksumista ja jatkuvaa oppimista. Tiedon lähteitä on entistä enemmän, ja sisällön suhteen vaaditaan yhä kriittisempää lukutaitoa. Medialukutaito, tilanteiden hahmottaminen ja luetun tai kuullun analysointi ovat entistä tarpeellisempia taitoja nyky-yhteiskunnassa.
Hyvä lukutaito antaa keinot pärjätä uusien mediaympäristöjen keskellä ja välineet itsensä kehittämiseen. Englantilaisen selvityksen mukaan työntekijöiden heikko lukutaito mm. lisäsi virheiden mahdollisuuksia, vaikeutti uusien prosessien käyttöönottoa sekä heikensi työntekijöiden kykyä vastata asiakkaiden monimuotoisiin tarpeisiin. Tutkimuksen mukaan organisaatio usein sopeuttaa omaa toimintaansa korvatakseen työntekijöidensä heikkoja taitoja sen sijaan, että tukisi niiden kehittämistä ja parantamista.
Aikaansa seuraava työnantaja tukee ja kannustaa työntekijöidensä lukutaidon ylläpitoa ja kehittämistä. Resepti on yksinkertainen: hyvän lukutaidon saa vain lukemalla. Kuten muitakin taitoja, myös sitä voi ja pitää harjoittaa.
Lukeminen vaatii aikaa, mielellään ilman keskeytyksiä. Tämä voi tuntua haastavalta, mutta harjoittelu kannattaa, sillä lukeminen on tunnetusti erinomaista aivojumppaa. Pitkäaikaista muistin käyttöä ja tarinan hallintaa vaativa lukeminen tarjoaa vastapainoa kiireiseen ja lyhytjännitteiseen työelämään. Nopean viestinnän keskellä kirjallisuus pakottaa pysähtymään ja keskittymään käsillä olevaan.
Etenkin kaunokirjallisuus auttaa ymmärtämään ihmistä paremmin; kirjallisuuden kehittämät sosiaaliset taidot sekä viestintä- ja empatiakyky ovat ensisijaisia lähes kaikissa nykyajan työpaikoissa. Tuoreen selvityksen mukaan taiteen kokemisesta ja siihen osallistumisesta voi olla apua myös monien fyysisten sairauksien hoitamisessa. Lukeminen on tehokas tapa alentaa stressitasoa – jo kuudessa minuutissa lukemisen jälkeen syke alkaa laskea ja lihasjännitys vähentyä.
Vapaa-ajan lukemiseen käytetty aika on vähentynyt, mutta huippujohtajat suosivat yhä lukemista esimerkiksi television katselun sijaan. Lukeminen onkin itsensä kehittämistä parhaillaan. Se syventää ymmärrystä monimutkaisista kokonaisuuksista, laajentaa ajatusmaailmaa oman toimintaympäristön ulkopuolelle ja synnyttää uusia ideoita.
Lukemista ei kannata asettaa vastakkain esimerkiksi digitaalisten laitteiden käytön kanssa. Olennaista on tehdä lukemisesta itselleen mieluisa ja sopiva tapa. Tarttua voi lehti- tai blogiteksteihin, oman alansa tietokirjoihin tai vaikka elämäkertoihin. Lukea voi painetulta sivulta tai padilta, ja tarinoita voi myös kuunnella.
Lukeminen on investointi parempaan tulevaisuuteen niin yksilön kuin yhteisön kannalta. Liikunnan merkitys hyvinvoinnille on huomattu jo useissa organisaatioissa – nyt pitäisi herätä samaan lukemisen suhteen.
Helpot keinot lukemisen aloittamiseen:
1. Käytä ajastinta – päätä lukevasi vaikka 15 minuuttia päivässä. Laita täksi aikaa laitteet hiljaiselle.
2. Tee kirjoista itsellesi helposti saatavia. Kuunteletko mieluiten äänikirjoja matkoilla, pidätkö kirjaa aina varalta kassissa tai lataatko puhelimelle sovelluksen, onko helppoa käydä kirjastossa hakemassa luettavaa?
3. Lue ennen nukkumaanmenoa. Säännöllinen iltalukeminen parantaa tutkitusti unen määrää ja laatua ja on yhteydessä parempaan terveyteen. Lukea voi myös diginä, mutta sinisen valon määrä kannattaa säätää vähäiseksi.
4. Päätä tietty sivumäärä, jonka luet joka päivä.
Teksti: Saara Oranen / Lukukeskus
2. Tilaa kirjailija puhumaan strategia- tai TYKY-päiville. Kirjailija antaa uusia virikkeitä, näkökulmia ja luo asiayhteyksiä oman toimintaympäristön ulkopuolelta.
3. Tuo kulttuuri- ja liikuntasetelien rinnalle kirjapaketit tai tarjoukset esimerkiksi sähköisiin kirjasovelluksiin.
4. Teoilla on väliä – lahjoittakaa joulukorttirahat lukemista tukevaan työhön.
Lukemisen nautinto on tekstin äärelle asettumisessa ja sen myötä huomaamatta tapahtuvassa rauhoittumisessa. Lukiessa mieli ei välttämättä tyynny, luettavasta riippuen se saattaa jopa kiihtyä, mutta joka tapauksessa ajatukset kohdistuvat vain tähän yhteen asiaan, rajattuun viipaleeseen rajattomasta todellisuudesta. Merkitykset avautuvat ja syvenevät. Maailma saa mielen. Levottomuus hellittää.
Keskitytään siis kaikki yhdessä lukemiseen. Koska lukeminen tekee hyvää, sekä suomalaisille että Suomelle.
– Juha Itkonen, kirjailija ja Lukukeskuksen hallituksen puheenjohtaja
