Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Ruoka osana työhyvinvointia

Terveellinen lounas lisää työtehoa ja tuottavuutta. Työnantaja voi vaikuttaa siihen yksinkertaisin keinoin.

Lounastauko työpäivän aikana virkistää, tehostaa ja sujuvoittaa työntekoa. Työpaikalla tarjottavien ruokien ravitsemuslaadun kehittäminen on edullinen ja toimiva keino edistää työhyvinvointia.

Työpäivän aikana nautittava lounas on monelle työntekijälle päivän ainoa lämmin ateria. Vuoden mittaan lounaita nautitaan yli 200, työvuosien aikana niitä kertyy jo lähemmäs 10 000. Henkilöstöravintolan palvelut tavoittavat suuren osan työpaikan henkilöstöstä päivittäin – myös niitä, joita muu työhyvinvoinnin edistäminen ei innosta tai kiinnosta. Muun muassa FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan ne työntekijät, jotka käyttävät hyväkseen työnantajan tarjoamaa mahdollisuutta työpaikkaruokailuun, syövät usein terveellisemmin kuin esimerkiksi omia eväitä nauttivat.

Kaikenlainen ruoka ei edistä terveyttä
Suuri osa meistä haluaa syödä terveellisesti. Sydänmerkin teettämän tutkimuksen mukaan terveellisiä vaihtoehtoja toivotaan etenkin lounas- ja henkilöstöravintoloihin. Valintojen tekeminen on kuitenkin useimmille vaikeaa: pelkästä ruoan nimestä on vaikea arvioida, mikä vaihtoehdoista tukisi parhaiten hyvää oloa.

Myöskään ruoan ulkonäöstä ei päälle päin näe, kuinka paljon se sisältää esimerkiksi suolaa tai kuitua, tai onko ruoan valmistuksessa käytetty pääosin hyvää pehmeää rasvaa. Virhekäsityksiäkin esiintyy. Kasvisruokien ja salaattien oletetaan olevan automaattisesti terveellisiä ja liharuokien ei. Totuus saattaa olla päinvastainen.

Usein HR-ammattilainen on tyytyväinen lounasravintolan tarjontaan, kun salaattipöytä on monipuolinen. Salaattipöytä onkin hyvä alku, sillä kasvikset ovat olennainen osa terveellistä ateriaa. Jos kasvistarjonnassa on runsaasti suolaisia ja rasvaisia komponentteja, ei niistä koottu salaatti enää välttämättä ole paras mahdollinen vaihtoehto.

Kasvislisäkkeiden ohella terveyden kannalta merkityksellistä on lounastarjonta kokonaisuudessaan: minkälaista pääruoka on, ja millaista leipää tai leipärasvaa tarjotaan. Kasvisten ohella, salaattikastike ja ruokajuomat tukevat parhaimmillaan hyvää oloa ja työssä jaksamista.

Sydänmerkillä varmistat terveellisen aterian
Sydänmerkin taustalla on tutkittu tieto ravinnon ja terveyden välisistä yhteyksistä. Sydänmerkki-aterian kriteerit perustuvat ravitsemussuosituksiin. Aterian koostamisessa kiinnitetään huomiota muun muassa rasvan laatuun ja suolan määrään. Näin aterioista saa sopivasti energiaa ja ravintoaineita, mausta tinkimättä.

Merkin avulla terveelliset valinnat lounasravintolassa tehdään näkyviksi ja helposti valittaviksi. Sydänmerkki-logo esimerkiksi ruokalistassa ja linjastossa kertoo yhdellä silmäyksellä, mikä lounasaterian komponentti on omassa sarjassaan parempi valinta ja edistää hyvää oloa. Asiakkaita ohjataan myös kohtuullisen kokoisen annoksen kokoamiseen.

Kun työnantaja haluaa edistää päivittäin työhyvinvointia, tapahtuu se helpoiten vaatimalla ruokapalvelun tuottajalta Sydänmerkki-aterioita. Sydänmerkki saadaan käyttöön, kun työnantajan edustaja kirjaa vaatimuksen Sydänmerkki-aterioista tarjouspyyntöön tai sopii asiasta palveluntarjoajan kanssa. Palveluntarjoaja ottaa asiasta selvää ja valmistelee Sydänmerkin käyttöönoton. Ravintola voi käyttää valmiita Sydänmerkki-reseptejä tai hyödyntää omia ruokaohjeitaan. Sydänmerkki tarjoaa tukea käyttöönottoon sekä erilaisia viestintä- ja merkintämateriaaleja.

Yrityksille Sydänmerkki-aterian tarjoaminen tuo selkeää lisäarvoa. Se on osoitus siitä, että työnantaja arvostaa työntekijöitään, kannustaa helppoihin terveellisempiin valintoihin ja tukee näin osaltaan kokonaishyvinvointia. On myös tutkittu, että terveellinen ruoka ei maksa tavanomaista enempää, eli se on ilmainen investointi.

Miksi et siis panostaisi henkilöstön hyvinvointiin jo tänään?

Lue lisää: https://ammattilaiset.sydanmerkki.fi/ammattikeittiot/mika-sydanmerkki-ateria

Jaa tämä artikkeli: 

Johtaminen

Nuoret työelämän kynnyksellä

Pelot eivät aina vastaa todellisuutta LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista

TikTok ja työelämän nuoret

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi

Iissä pohditaan työn kipukohtia leirinuotioilla

Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella toteutetussa Työelämän leirinuotiot -hankkeessa työssä jaksamisen haasteet nostetaan rohkeasti esille ja etsitään niihin ratkaisukeskeisiä työkaluja työyhteisövalmentajan johdolla. Tavoitteena

Työhyvinvoinnin uudet ulottuvuudet

Työelämän jatkuva muutos haastaa organisaatioita rakentamaan hyvinvointia uudella tavalla. Työn pirstaloituminen, monimuotoistuvat tiimit ja kasvava epävarmuus edellyttävät johtamiselta herkkyyttä, selkeyttä ja

Ulkoistettu HR-palvelu

Tehokkuutta, taloudellisuutta ja joustavuutta Säästöt ovat iskeneet armottomasti lähes jokaiselle toimialalle. Henkilöstöhallinnon tehtävät ovat sellainen asia, joka kysyttäessä kerrotaan usein olevan