Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

copyright: publico oy

Rahapelaamisesta kannattaa puhua työpaikalla

Me suomalaiset olemme innokasta pelikansaa. Neljä viidestä on pelannut rahapelejä viimeisen vuoden aikana. Käytämme rahapeleihin arviolta 4,8 miljoonaa euroa päivässä.

Tapio Jaakkola
Projektipäällikkö Arpa-projekti, EHYT ry
http://www.arpaprojekti.fi

EHYT ry tarjoaa tietoa, koulutusta ja työkaluja rahapelihaittojen ehkäisemiseen työpaikalla. Ilmaiset Työelämä pelissä -koulutukset 26.4.2017 Tampereella ja 23.5.2017 Kuopiossa.

Me suomalaiset olemme innokasta pelikansaa. Neljä viidestä on pelannut rahapelejä viimeisen vuoden aikana. Käytämme rahapeleihin arviolta 4,8 miljoonaa euroa päivässä. Suurimmalle osalle pelaaminen ei aiheuta haittoja. Kuitenkin arviolta 124 000 suomalaista kärsii peliongelmasta. Tiedämme, että suurin osa ongelman vuoksi hoitoon hakeutuneista on työssäkäyviä.

Jos työntekijän pelaaminen muuttuu liialliseksi, vaikuttaa se hänen sosiaaliseen elämäänsä ja vaikutukset yltävät myös työ- paikan arkeen. Rahapelihaittojen tunnistaminen on vaikeaa, sillä ongelmat eivät näy tai haise ulospäin. Usein pelaaja ei itse myönnä ongelmaa, hyväksy rahapelaamisesta koituvia haittoja tai halua puhua omasta pelaamisestaan.

Työkaverit kuitenkin havaitsevat, jos kollegalla ei ole kaikki kunnossa. Työntekijän rahapeliongelma voi ilmetä esimerkiksi toistuvina poissaoloina tai vaikeutena tehdä yhteistyötä. Yllättävän usein voimme lukea iltapäivälehtien lööpeistä, kuinka rahapeliongelma on johtanut taloudellisiin väärinkäytöksiin. Jos työntekijä pyrkii pääsemään ahdingostaan ottamalla rahaa työnantajan pussista, siitä voi aiheutua työnantajalle merkittäviä taloudellisia kustannuksia mainekysymyksistä puhumattakaan.

Tietyillä toimialoilla työskentely saattaa asettaa työntekijät alttiiksi rahapeliongelman kehittymiselle. Erityisesti rahapelien parissa työskentely tai se, että työskentelee tilassa, jossa on rahapelilaitteita, voi lisätä riskiä rahapeliongelmaan. Lisäksi työn luonne voi altistaa ongelmalle. Esimerkiksi vuorotyössä tai kuljetusalalla toimivat pitävät usein taukoja ympäristöissä, joissa rahapelit ovat helposti saatavilla ja niiden parissa on helppoa viettää aikaa.

Rahapeliongelmaa ei yleensä tunnisteta suomalaisilla työpaikoilla. Ongelmaa ei osata ottaa puheeksi eikä peliongel- maista työntekijää ohjata hoitoon. Rahapelihaittoja voidaan kuitenkin ehkäistä päihdehaittojen tapaan: sopimalla yhteiset säännöt ja kirjaamalla ne työhyvinvointisuunnitelmaan sekä päihdeohjelmaan. Jos hankalien tilanteiden puheeksi otosta ja hoitamisesta ei ole sovittu etukäteen, saattaa syntyä vaikenemisen ilmapiiri ja tilanne voi eskaloitua iltapäivälehtien lööppitarinoiden kaltaiseksi sotkuksi. On kaikkien etu, jos työpaikalla on sallittua sanoa, ettei työkaverilla ole kaikki kohdallaan. Peliriippuvainen tarvitsee työyhteisön ja työnantajan tukea.

Rahapelihaittojen ehkäiseminen on osa työantajan yhteiskuntavastuuta ja työpaikan sosiaalisesti kestäviä toimintatapoja. Rahapelihaittojen ehkäiseminen hyödyttää työnantajaa: kun työntekijälle ei synny ongelmia, ei niiden selvittämiseenkään kulu rahaa. Työpaikalla sisäinen luottamus kasvaa, kun ongelmatilanteisiin on luotu ennalta selkeät toimintatavat. Työnantajan hyvä maine ja työyhteisön hyvinvointi karttuu, kun toimii tässäkin asiassa vastuullisesti.

Teksti: Tapio Jaakkola

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Fyysinen kunto työkyvyn ylläpitäjänä

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on elintärkeää työkyvyn säilymisen kannalta, ja tämä korostuu erityisesti, kun tarkastellaan työikäisten fyysisen kunnon kehitystä Suomessa. Tutkimukset osoittavat,

Daisy tuli taloon

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä

Lahjakortti on toivottu henkilöstölahja

Perfect Finnish -lahjakortilla työntekijä voi valita itselleen mieluisan ja tarpeellisen lahjan tai voi halutessaan luovuttaa summan hyväntekeväisyyteen. Ihmiset eivät halua koteihinsa

Kohti mieliystävällisempää työelämää

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi

Visiona hyvinvoivat ihmiset

Toimitusjohtaja Kimmo Virtanen ja henkilöstöjohtaja Sami Laine luotsaavat Yliopiston Apteekkia menestykseen panostamalla erinomaiseen asiakaskokemukseen, henkilöstön hyvinvointiin ja vastuullisuuteen. Yhteistyön perustana ovat

Inhimillistä ylivoimaa

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki. HENRY ry:n uusi puheenjohtaja Tomi

Perinteinen mittaaminen ei riitä

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista

Anna lahjaksi ikimuistoisia hetkiä

Elämyspaketti mukautuu erilaisiin kiittämisen ja palkitsemisen tarpeisiin Elämys on ikimuistoinen lahja, joka tuottaa iloa ja luo muistoja. Monipuolisten elämyspakettien sisältämistä vaihtoehdoista

Huippukylmähoitolaite on satsaus hyvinvointiin

Satakerta Rödl & Partner on hankkinut huippukylmähoitolaitteen jo kahteen toimipisteeseensä. Kokonaisvaltaista hyvinvointia tukeva kylmähoitolaite on työpaikan vetovoimatekijä. Kylmähoito tukee kivunhallintaa ja

Valjasta stressi voimavaraksi

Stressin voi kääntää voimavaraksi omaa suhtautumistapaa muuttamalla, jolloin stressin haitallisten vaikutusten kokeminen vähenee. Stressin näkeminen vahvistavana auttaa selviytymään haastavasta tilanteesta ja

Voimaa ammattiahdistuksesta

Kun oma elämäntilanne muuttuu, ammatillinen kehittyminen pysähtyy tai olosuhteet työssä vaihtuvat, saattaa turvallisuuden tunne ja työidentiteetti tärähtää. Kyse voi olla tietokirjailija

Kuinka ergonomista sinun aivotyösi on?

Kun jossain puhutaan ergonomiasta, ajatus herkästi harppaa säädettävään työpöytään tai ryhdikkääseen toimistotuoliin. Tällöin on kuitenkin kyse fyysisestä ergonomiasta, jonka tarkoituksena on

Jo pienillä muutoksilla eroon tuuttiruuhkasta?

Neljässä työyhteisössä ja 36 yksikössä toteutettu SujuKE-interventiotutkimus tähtäsi tarpeettoman aivokuorman vähentämiseen. SujuKE-tutkimukseen osallistuvilla työpaikoilla kehitettiin lukuisia kognitiivista ergonomiaa parantavia ja kognitiivisia

Työterveyshoitaja työkykyjohtamisen tukena

Työterveyshoitajan työssä kohtaa monia organisaatioita ja tilanteita erilaisissa olosuhteissa. Kokemus antaa samaan aikaan osaamista hyvin moninaisten tilanteiden kohtaamiselle sekä näköalapaikan alati