– kokemukset jalostuvat tulevaisuuden osaamiseksi
Koronavirusepidemia on ollut paitsi kriisi myös sopeutumiskyvyn testi monelle organisaatiolle. Testiin jouduttiin pyytämättä ja yllättäen, mutta silti tuloksia kannattaa nyt analysoida. Miten HR-ammattilaisena teet näkyväksi onnistumiset, epäonnistumiset ja niiden syyt?
”Kriisit ovat mielettömiä mahdollisuuksia oppia. Fiksut organisaatiot pysähtyvätkin nyt kokemansa äärelle, ettei seuraava odottamaton tilanne pääse yllättämään housut kintuissa”, toteaa Irmeli Kalliosalmi, joka vastaa Rastor-instituutissa HR-ammattilaisille suunnatuista koulutuksista. ”Näin varmistetaan tulevaa toimintakykyä, ja samalla huomataan, missä ollaan jo vahvoilla.”
Nyt on aika pysähtyä tarkastelemaan, mitä tapahtui
Oppiva organisaatio on menestyvä organisaatio, ja kokemusten analysointi on edellytys oppimiselle. Näin tehdään näkyväksi tekijät, jotka vaikuttivat onnistumiseen tai epäonnistumiseen yllättävässä muutostilanteessa.
Nyt tulevatkin tarpeeseen HR-ammattilaisen fasilitointitaidot: on saatava organisaatio pysähtymään opitun äärelle. Miten muutos vaikutti liiketoimintaan, työyhteisöön, kulttuuriin ja työssä suoriutumiseen?
”HR:n rooli on aivan olennaisen tärkeä, kun luodaan omaa toimintaa reflektoivaa kulttuuria, ilmapiiriä ja toimintatapaa. Kokemuksia ei kannata nyt päästää livahtamaan sormien lomasta vaan ottaa ne tiukkaan analyysiin ja muuntaa osaamiseksi, joka auttaa pärjäämään paremmin tulevaisuudessa”, vetoaa Kalliosalmi.
HR kysyy oikeat kysymykset – organisaatio oppii
HR:n tulee kysyä kysymyksiä ja luoda tilanteita, jotka saavat ihmiset reflektoimaan. On luotava paikkoja luontevalle palautteenantamiselle sekä koulutettava työntekijöitä, esihenkilöitä ja johtoa ottamaan toiminnan kriittinen tarkastelu osaksi toimintaa. Reflektointi tulee rakentaa kulttuuriin organisaation kaikilla tasoilla.
Kalliosalmi listaa kysymykset, joihin etsiä vastauksia – syyttämättä ja syyllistämättä, tutkivin mielin.
– Missä onnistuimme? Missä epäonnistuimme?
– Mitä tapahtui?
– Mikä vaikutti siihen, mitä tapahtui?
– Mitä oli läsnä ja mitä puuttui?
– Miten toimimme, miten emme toimineet?
– Miten olimme varautuneet?
– Kuka teki ja mitä? Mitä teimme yhdessä?
– Mitä teemme toisin, jotta jatkossa onnistumme?
”Kun nämä tekijät saadaan näkyviksi, voidaan toistaa onnistuneeseen lopputulokseen johtaneita asioita ja välttää ja korjata niitä, jotka johtivat epäonnistumiseen”, Kalliosalmi rohkaisee.
Käytännön esimerkkinä Kalliosalmi nostaa vaikkapa prosessit tai digitaalisuuden.
”Tukivatko prosessit uutta toimintaa vai estivätkö sitä? Mikä mahdollisti ennennäkemättömän digiloikan etätyöhön siirryttäessä?”
”Monet osaavat jo juhliakin epäonnistumisia – kun epäonnistumiseen johtaneet tekijät tuodaan esiin, oppii koko organisaatio. Toistamme automaattisesti onnistumiseen johtavia toimintatapoja, mutta myös se tulisi tehdä tietoisesti. Näin levitämme myös hyviä käytäntöjä toisillemme.”
Kokeilut ja kokemukset muuttuvat osaamiseksi
Taitava HR jalostaa niin kokeiluista kuin kokemuksistakin osaamista.
”Fiksuimmat oivaltavat koronakriisin myötä tehdä jatkossa etupainotteisesti kokeiluja testatakseen organisaation uudistumiskykyä. Uskon, että aika moni yritys tietää nyt, missä on parantamisen varaa. Tietoisen kokeilun myötä oppiminen on johdonmukaisempaa kuin elämän eteemme heittämien yllätysten. Nyt kannattaa poimia kehityskohteita, kokeilla niissä uudenlaista toimintatapaa sekä analysoida, miten muutos vaikuttaa.”
Kiinnostaako sinua HR:n toiminta ja rooli kriiseissä? Tutustu Rastor-instituutin jo aiemmin julkaisemiin aineistoihin aiheesta:
– HR kriisin keskellä: työlista poikkeustilanteisiin – Irmeli Kalliosalmi
– Kriiseissä paljastuu, paljonko HR:ssä on jäljellä H:ta – Kristiina Vainio, Siili Solutions
– Poikkeustilanteissa HR:ää johdetaan sietämällä epävarmuutta – Maija Kaski, Empower
– Paremman työpäivän puolesta -webinaarisarja: aiheina Tärkeimmät vinkit HR-asioiden johtamisessa kriisin keskellä sekä HR:n rooli poikkeustilanteessa
Teksti: Maria Mäenpää, Rastor-instituutti
Kuva: Rastor-instituutti
