Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Presenteismi – Työn näkymätön kustannussyöppö

Mikä on presenteismi?

Presenteismi voi olla monelle vieras käsite, mutta sillä tarkoitetaan alentunutta työkykyä tilanteessa, jossa työntekijä on fyysisesti läsnä työpaikalla, mutta ei pysty suoriutumaan tehtävistään täydellä työpanoksella. Virallisemmin presenteismi yhdistetään sairaana työskentelyyn, mutta ilmiötä voidaan tarkastella laajemminkin: syitä voivat olla esimerkiksi uupumus, stressi tai muut fyysiset ja psyykkiset haasteet.

Vaikka presenteismi ei ole vielä kaikissa organisaatioissa selkeästi tiedostettu haaste, se vaikuttaa merkittävästi henkilöstötuottavuuteen. Ilmiön laajuutta kuvaa hyvin Sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2014 tutkimus, jonka mukaan presenteismistä johtuvan menetetyn työpanoksen arvo Suomessa oli jopa 3,4 miljardia euroa vuodessa.

Miten presenteismi ilmenee?

Presenteismi voi näkyä monin eri tavoin, esimerkiksi:

  • Uupumuksena ja heikentyneenä vireystilana
  • Fyysisenä ja psyykkisenä toimintakyvyn laskuna
  • Heikentyneenä keskittymiskyvyn ja muistin toimintana
  • Ylikuormittuneisuutena ja palautumisen puutteena

Erityisesti tietotyössä presenteismin vaikutukset voivat korostua esimerkiksi heikon aivoterveyden, kognitiivisen kuormituksen ja työn sujuvuuden häiriintymisen muodossa.

Taloudelliset vaikutukset ja case-esimerkki

Presenteismin vaikutukset eivät rajoitu vain yksilön hyvinvointiin, vaan ne näkyvät myös yritysten taloudessa. Seuraava esimerkki havainnollistaa ilmiön kustannuksia:

Yrityksessä on 100 työntekijää, joista 10 kärsii presenteismistä. Oletetaan, että heidän suorituskykynsä on tippunut 40 %, jolloin heidän todellinen tuottava työpanoksensa on vain 60 % normaalista. Jos työpäivän pituus on 8 tuntia, presenteismi vähentää työpanosta noin 3 tuntia päivässä per työntekijä. Työnantajan kustannus yhdestä työtunnista on 50 €/h, joten menetetyn työpanoksen kustannus on:

  • 3 h x 50 € = 150 € per työntekijä päivässä
  • 10 työntekijää: 10 x 150 € = 1 500 € päivässä
  • 7 500 € viikossa, yli 30 000 € kuukaudessa
  • Vuodessa menetys voi nousta satoihin tuhansiin euroihin

Miten presenteismiä voidaan ehkäistä?

Presenteismin vähentäminen ja ennaltaehkäiseminen vaatii ennakoivaa ja kokonaisvaltaista työhyvinvoinnin kehittämistä. Ennen konkreettisia toimenpiteitä on tärkeää selvittää, millä tasolla työhyvinvointi organisaatiossa on ja mitkä ovat sen keskeisimmät kehityskohteet. Näin voidaan kohdentaa resurssit tehokkaasti ja saada aikaan suurin hyöty.

Seuraavat toimenpiteet voivat auttaa presenteismin ehkäisyssä:

  • Elintavat: Erityisesti riittävä uni, hyvä unihygienia, liikuntaa ja ravitsemusta unohtamatta.
  • Tauottaminen: Mikro- ja makrotauot työpäivän aikana auttavat palautumaan ja ylläpitämään vireyttä.
  • Työtyytyväisyys: Työn imu ja selkeät sekä sujuvat työtehtävät ehkäisevät työhön leipääntymistä.
  • Työstä irrottautuminen: Psykologinen palautuminen työpäivän jälkeen on tärkeää.
  • Psykologisesti turvallinen työilmapiiri: Hyvä ja psykologisesti turvallinen työyhteisö edistää jaksamista ja hyvinvointia.

Johtopäätökset

Presenteismi on merkittävä työelämän ilmiö, jolla on vaikutuksia sekä yksilön hyvinvointiin että yritysten taloudelliseen tulokseen. Sen ehkäisy ei ole vain työntekijän vastuulla, vaan organisaatioiden tulisi aktiivisesti panostaa presenteismin ennaltaehkäisyyn. Kun työntekijöiden hyvinvointi otetaan vakavasti, lopputuloksena on tuottavampi, terveempi ja sitoutuneempi työyhteisö.

Tuukka Nokelainen
Työhyvinvoinnin asiantuntija
Keys For Changes

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Turun pormestari:

”Pyöräedun keksijän pitäisi saada mitali!” Onko pyöräetu pelkkä trendi vai avain työhyvinvoinnin parantamiseen? Haastattelimme pyöräedun käyttäjää, Turun pormestari Minna Arvea, sekä

HR-viesti-media kartoitti henkilöstön hyvinvointia

Kyselyyn vastasi 240 HR-ammattilaista HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja

Fyysinen kunto työkyvyn ylläpitäjänä

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on elintärkeää työkyvyn säilymisen kannalta, ja tämä korostuu erityisesti, kun tarkastellaan työikäisten fyysisen kunnon kehitystä Suomessa. Tutkimukset osoittavat,

Daisy tuli taloon

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä

Lahjakortti on toivottu henkilöstölahja

Perfect Finnish -lahjakortilla työntekijä voi valita itselleen mieluisan ja tarpeellisen lahjan tai voi halutessaan luovuttaa summan hyväntekeväisyyteen. Ihmiset eivät halua koteihinsa

Kohti mieliystävällisempää työelämää

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi

Osaamisen kehittäminen on yhteinen matka

Miten oppiminen pitää työyhteisön mukana muutoksessa? Organisaatioissa etsitään jatkuvasti keinoja vastata uusiin vaatimuksiin, ja osaaminen sekä sen kehittäminen on noussut keskeiseksi

Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: elokuu 2025

Työterveyslaitoksen tuore tutkimuskatsaus kokoaa 16 uusinta julkaisua, joissa käsitellään muun muassa työtilojen vaikutusta hyvinvointiin, työurien pidentämistä, mielenterveyden tukemista ja työperäisiä altisteita.