Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

copyright: publico oy

Palkka-avoimuusdirektiivi paljastaa Suomen todellisen tasa-arvotahdon

Naisten palkkapäivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 2. marraskuuta. Se tarkoittaa, että naiset tekevät töitä lähes kaksi kuukautta ilman palkkaa, jos heidän vuosiansionsa suhteutetaan miesten keskiansioihin.

Vuonna 2025 sukupuolten välinen palkkaero Suomessa on Tilastokeskuksen tietojen mukaan 15,9 prosenttia. STTK on laskenut palkkaeroa vuodesta 2011 lähtien. Sinä aikana ero on kaventunut noin 0,2 prosenttia vuodessa.

”Niiden 12 vuoden aikana, jotka olen toiminut STTK:n puheenjohtajana, palkkaeron kehitys on ollut suorastaan ala-arvoisen hidasta”, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo.  

Syitä sukupuolten palkkaeroihin on monia. Yhtenä taustavaikuttajana ovat palkkasyrjintä ja puutteet työpaikkojen palkka-avoimuudessa. Pitkään näytti siltä, että vuonna 2023 hyväksytty EU:n palkka-avoimuusdirektiivi tarjoaisi lääkkeen ongelmaan. Direktiivi velvoittaa työpaikkoja puuttumaan syrjiviin palkkaeroihin ja edistämään palkkauksen läpinäkyvyyttä palkkarakenteissa.  

”Direktiivin velvoitteet tulee säätää voimaan kansallisesti vuoden 2026 kesään mennessä. Tasa-arvon mallimaaksikin joskus kutsuttu Suomi ei kuitenkaan näytä täytäntöönpanossa esimerkkiä, vaan päinvastoin. Näyttää siltä, että direktiivi säädetään monilta osin puutteellisesti ja mahdollisesti myöhässä aikataulusta”, Palola sanoo.  

STTK painottaa palkka-avoimuuden edistämisen tärkeyttä työpaikoilla ja direktiivin kunnianhimoista täytäntöönpanoa. Syrjiviin palkkaeroihin ja sitä kautta sukupuolten väliseen palkkatasa-arvoon pystytään aidosti puuttumaan vasta, kun palkkarakenteet ovat läpinäkyviä, samanarvoiset työt pystytään tunnistamaan ja palkkavertailu tehdään syrjimättömästi ja objektiivisin perustein.   

”Palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpano aiotaan kuitenkin tehdä minimitasolla, eikä sukupuolten välisten palkkaerojen kuromiseen saada riittäviä työkaluja”, Palola sanoo.   

Tasa-arvon kehitys sakkaa maailmalla ja Suomessa. Globaalisti katsottuna Suomella olisi erinomainen mahdollisuus erottua palkka-avoimuuden kehittämisessä edukseen, korjata alamäkeen luisuvan tasa-arvokehityksen suunta ja ansaita takaisin tasa-arvon mallimaan mainetta. Vaihtoehto on istua kelkassa ja katsoa, kun savuverho palkkaläpinäkyvyyden yllä sakenee. Jälkimmäinen ylläpitää nykyistä palkkaeron kaventumisen vauhtia, mikä tarkoittaa, että naisten kuvainnollista palkkapäivää vietetään vielä 2100-luvullakin. 

Vaikuttajayhteistyötä palkkatasa-arvon edistämiseksi 

Palkka-avoimuuteen vaikuttavan palkka-avoimuusdirektiivin lisäksi sukupuolten palkkaerojen taustalla piilee muitakin syitä. 

Tänä vuonna STTK on tehnyt Naisten palkkapäivän yhteydessä vaikuttajayhteistyötä otsikolla ”Vuoden viimeinen palkkapäivä”. Kampanjan vaikuttajina ovat Miina Maasola, Simeon Seitz ja Katri Kilpiäinen. Vaikuttajien julkaisemissa sisällöissä kerrotaan naisten palkkapäivästä, palkkatasa-arvoon vaikuttavista tekijöistä ja vaikuttajien omista kokemuksista. Vaikuttajakampanja toteutetaan yhdessä Ping Helsingin kanssa.

Kuvat: Pexels

Lähde: STTK ry

Jaa tämä artikkeli: 

Lainsäädäntö

Projektityöntekijät asunnottomiksi?

Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan ohjeistus, joka uhkaa hankaloittaa asuntojen lyhytaikaista vuokrausta on noussut laajasti otsikoihin. Aiheen ympäriltä on kirjoitettu niin Helsingin Sanomissa

Uusi työaikalaki tuli – mikä muuttui?

Uuden työaikalain voimaantulo vuoden alussa ei varsinaisesti ole mullistanut yritysten työaikakäytäntöjä – mutta uusi laki on ilahduttavasti tuonut mukanaan monia uusia

Mihin työaika kuluu?

Johtaja, tunnista pahimmat aikasyöpöt ja paranna kannattavuutta HR-datan avulla Sukellus henkilöstödataan kertoo huomattavan paljon yrityksen tehokkuudesta ja osaamisesta. Usein yrityksissä panostetaan

Päivitä työajanseuranta!

HR voi hyötyä nykyistä paljon enemmän fiksuista järjestelmistä, jotka modernisoivat ja automatisoivat työajanseurannan. Jotta työntekijän suoritusta ylipäätään voidaan arvioida – ja

Suorahaku toimii strategisena työkaluna

Jatkuvasti yleistyvä suorahaku on laajentunut käsittämään paljon muutakin kuin vain tietyn avainhenkilövalinnan menetelmän. Kirjoittaja: Anne Koivusaari Yhä useammin suorahakua voidaan käyttää

Työn intensiivisyys stressaa työntekijöitä

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa todetaan, että tietotekniikan käyttö työssä, puutteellinen tuki johtajilta sekä työn itsenäisyys lisäävät monella tapaa työn intensiivisyyttä. Lisäksi

Koordinaatiokaaos – onko liian tuttu?

Byrokratia kasvaa, tuottavuus katoaa, ja johtajat ovat neuvottomia Koordinaatiokaaos johtaa usein tuottavuuden romahdukseen kuten kävi esimerkiksi Nokian puhelimille. Se on keskeinen

Projektityöntekijät asunnottomiksi?

Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan ohjeistus, joka uhkaa hankaloittaa asuntojen lyhytaikaista vuokrausta on noussut laajasti otsikoihin. Aiheen ympäriltä on kirjoitettu niin Helsingin Sanomissa

Uusi työaikalaki tuli – mikä muuttui?

Uuden työaikalain voimaantulo vuoden alussa ei varsinaisesti ole mullistanut yritysten työaikakäytäntöjä – mutta uusi laki on ilahduttavasti tuonut mukanaan monia uusia

Mihin työaika kuluu?

Johtaja, tunnista pahimmat aikasyöpöt ja paranna kannattavuutta HR-datan avulla Sukellus henkilöstödataan kertoo huomattavan paljon yrityksen tehokkuudesta ja osaamisesta. Usein yrityksissä panostetaan

Päivitä työajanseuranta!

HR voi hyötyä nykyistä paljon enemmän fiksuista järjestelmistä, jotka modernisoivat ja automatisoivat työajanseurannan. Jotta työntekijän suoritusta ylipäätään voidaan arvioida – ja

Suorahaku toimii strategisena työkaluna

Jatkuvasti yleistyvä suorahaku on laajentunut käsittämään paljon muutakin kuin vain tietyn avainhenkilövalinnan menetelmän. Kirjoittaja: Anne Koivusaari Yhä useammin suorahakua voidaan käyttää

Työn intensiivisyys stressaa työntekijöitä

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa todetaan, että tietotekniikan käyttö työssä, puutteellinen tuki johtajilta sekä työn itsenäisyys lisäävät monella tapaa työn intensiivisyyttä. Lisäksi

Koordinaatiokaaos – onko liian tuttu?

Byrokratia kasvaa, tuottavuus katoaa, ja johtajat ovat neuvottomia Koordinaatiokaaos johtaa usein tuottavuuden romahdukseen kuten kävi esimerkiksi Nokian puhelimille. Se on keskeinen