Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

copyright: publico oy

Pääkirjoitus: Rekrytointi ja johtajuus risteyskohdassa

Suomalainen työelämä elää murrosvaihetta, jossa rekrytointi ja johtajuus kietoutuvat tiiviimmin toisiinsa kuin koskaan aiemmin. Osaajapula, työn merkityksellisyyden korostuminen ja työelämän odotusten nopea muutos pakottavat organisaatiot tarkastelemaan kriittisesti sekä tapojaan houkutella uusia kykyjä että sitä, millaista arjen johtamista ne pystyvät tarjoamaan.

Rekrytointi ei ole Suomessa enää vain vastaus avoimeen tehtävään. Se on lupaus organisaatiokulttuurista, johtamistyylistä ja tulevaisuuden suunnasta. Hakijat arvioivat yhä tarkemmin, millaiseen esihenkilötyöhön ja päätöksentekokulttuuriin he sitoutuvat. Samalla työnantajamielikuva syntyy entistä enemmän konkreettisista kokemuksista ja tarinoista – ei kiillotetuista arvolauseista. HR:n rooli on tässä keskeinen: rekrytointi toimii peilinä, joka paljastaa, kuinka hyvin organisaation johtajuus kestää tarkastelua.

Suomessa keskustelu johtajuudesta on viime vuosina kypsynyt. Hierarkkinen käskyttäminen on väistymässä, mutta tilalle ei ole aina syntynyt selkeää, johdonmukaista tapaa johtaa. Epävarmuus näkyy rekrytoinnissa: hakijat kysyvät, kuka tekee päätökset, miten palautetta annetaan ja millaista tukea esihenkilö tarjoaa arjessa. Johtajuuden laatu on yhä useammin ratkaiseva tekijä siinä, hakeeko osaaja tehtävää tai pysyykö hän organisaatiossa ensimmäistä koeajan jälkeistä vuotta pidempään.

HR-ammattilaisille tämä tarkoittaa kasvavaa vastuuta johtamisen kehittämisestä. Rekrytointidataa, hakijapalautetta ja lähtöhaastatteluja ei tulisi tarkastella vain prosessin tehokkuuden näkökulmasta, vaan signaaleina johtamiskulttuurin toimivuudesta. Missä kohdin lupaukset ja todellisuus eivät kohtaa? Millaista johtajuutta organisaatio todellisuudessa tarjoaa?

Henkilöstön kehittäminen ei Suomessa enää voi olla irrallinen HR-projekti. Se on kiinteä osa strategista johtamista ja rekrytointia. Kun esihenkilöillä on aikaa, osaamista ja tukea johtaa ihmisiä, syntyy myös uskottava perusta rekrytoinnille. Ajankohtainen kysymys ei ole vain, mistä osaajat löytyvät, vaan millaiseen johtajuuteen heidät kutsutaan.

HR:n tehtävä on varmistaa, että tähän kysymykseen on rehellinen ja kestävä vastaus.

PETRI CHARPENTIER

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Kohtaa vai ei kohtaa?

Kohtaanto-ongelma on kotoperäinen riesa, joka riepottaa suomalaisen yhteiskunnan ydintä. Samaan aikaan kun maassa on liikaa työttömiä, on meillä myös avoimia työpaikkoja,

Luottamus vahvaa, mutta palvelu erottaa tulevaisuudessa

Suomalaiset yritykset ovat pääosin tyytyväisiä työeläkevakuutusyhtiöihinsä. EPSI Ratingin tutkimuksen mukaan työeläkeala säilyttää asemansa vakaana ja luotettavana osana vakuutuskenttää: asiakastyytyväisyysindeksi on 69,8.

Henryn Top 10 -puhujat 2024

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista,

Kielitaidon puute estää urakehitystä

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan