Työsuojeluhenkilöstölle suunnatun tuoreimman Työsuojelupaneelin vastaajista 41 prosenttia arvioi oman työpaikkansa olevan vasta alkuvaiheessa generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä. Joka neljäs vastaaja katsoi, että tekoäly ja sen kehitys eivät juurikaan kosketa omaa työpaikkaa. Tekoälyn mahdollisuuksia työturvallisuuden kehittämiseksi tunnistettiin kuitenkin tilastoinnissa, raportoinnissa sekä datan analysoinnissa ja seurannassa
Tuorein Työsuojelupaneeli eli Työterveyslaitoksen ja
Työturvallisuuskeskuksen vuosittain toteuttama kyselytutkimus
tehtiin marras–joulukuussa 2024. Kyselyn
teemana oli generatiivinen tekoäly työpaikoilla.
Generatiivinen tekoäly on tekoälyn muoto, joka keskittyy
erityisesti datan ja sisällön luomiseen.
”Tulosten perusteella generatiivinen tekoäly
työsuojelukysymyksenä tai ratkaisukeinona
työturvallisuuden seuraamiseen on tällä hetkellä
vähäistä. Työsuojelunäkökulma on ehkä ollut vahvemmin
mukana muiden tekoälyä hyödyntävien teknologioiden
käyttöönotossa”, esimerkiksi roboteissa, summaa erityisasiantuntija
Hanna Uusitalo Työterveyslaitoksesta.
Vain harvassa organisaatiossa on
tekoälystrategia
Työsuojelupaneelin vastaajista vain viisi prosenttia arvioi
oman työpaikkansa olevan edelläkävijätyöpaikka,
jossa hyödynnetään jo laajasti generatiivisen tekoälyn
sovelluksia. Vajaan kolmanneksen (29 %) työpaikalla
seurattiin aktiivisesti kehitystä ja hyödynnettiin erilaisia
sovelluksia jonkin verran.
”Ero yksityisen ja muiden sektoreiden välillä oli varsin
suuri: yksityisen sektorin vastaajista yli kolmannes
(36 %) arvioi oman työpaikkansa edelläkävijäksi tai
seuraavan aktiivisesti kehitystä ja hyödyntävänsä tekoälyä
jonkin verran. Muilla sektoreilla vastaava osuus oli 23
prosenttia”, toteaa Uusitalo.
”Yksityisen sektorin vastaajista 17 prosenttia myös
ilmoitti, että omalla työpaikalla on tekoälystrategia. Muilla
sektoreilla vastaava prosentti oli kaksi”, jatkaa Uusitalo.
Tekoälyn käyttö oli huomioitu joidenkin vastaajien
(8 %) riskinarvioinnissa. Generatiiviseen tekoälyyn liittyvinä
työsuojeluriskeinä tunnistettiin useimmin tiedon luotettavuus
ja virheellinen tieto, joista esimerkkeinä ovat tekoälyn
laatimat työohjeet ja tekoälyn luoman virheellisen tiedon hyödyntäminen ja jakaminen tarkistamattomana eteenpäin.
Lisäksi riskinä mainittiin osaamattomuus tekoälyn käytössä
ja hyödyntämisessä.
Henkilöstöä osallistettu vähän käyttöönotossa
Noin viidennes vastaajista ilmoitti, että henkilöstön käyttöön
on tarjottu turvallisia tekoälysovelluksia (21 %), mutta vain
harvoilla työpaikoilla henkilöstö on ollut mukana pohtimassa
tekoälyn käyttöönottoa (13 %). Muutenkin työsuojelupaneelin
tulokset kertovat, että työpaikoilla on tehty varsin vähän
henkilöstön osallisuutta ja osaamista vahvistavia generatiiviseen
tekoälyyn liittyviä toimenpiteitä.
”Näyttää siltä, että valitettavan harvoilla työpaikoilla
on koulutettu ja ohjeistettu henkilöstöä, varattu aikaa
tekoälysovellusten käytön harjoitteluun ja seurattu
tekoälysovellusten käyttöönoton vaikutuksia työhön ja
toimintaan. Samaan aikaan vajaa neljännes (23 %)
vastaajista kuitenkin arvioi, että generatiivisen tekoälyn
kehitys on lisännyt henkilöstön osaamisen kehittämisen
tarvetta”, toteaa viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Mikko Kuivalainen Työturvallisuuskeskuksesta.
Tekoälyn vaikutuksia arvioitaessa reilu kymmenes
vastaajista katsoi tekoälyn vaikuttaneen myönteisesti
toimintaan työpaikalla: tekoäly oli tehostanut työtä (14 %)
ja parantanut työn laatua (11 %). Toisaalta yhtä moni
arvioi, että tekoäly on luonut tarvetta uusille osaajille (11 %)
ja herättänyt pelkoja henkilöstön keskuudessa (11 %).
Kaikkiaan tekoälyn vaikutusten arvioitiin kuitenkin olleen
pääsääntöisesti vielä hyvin vähäiset omalla työpaikalla.
Tekoälyn käytön kehittämisestä työpaikoilla vastasi
tavallisimmin työpaikan ICT/IT-ryhmä tai -henkilöt sekä
johto/johtoryhmä. Varsin moni vastaajista kuitenkin myös
katsoi, ettei kehityksestä vastaa kukaan tai mitään tahoa ei
ole nimetty tehtävään.
Lisätietoja: hanna.uusitalo@ttl.fi tai mikko.kuivalainen@ttk.fi
