Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Mihin työaika kuluu?

Johtaja, tunnista pahimmat aikasyöpöt ja paranna kannattavuutta HR-datan avulla

Sukellus henkilöstödataan kertoo huomattavan paljon yrityksen tehokkuudesta ja osaamisesta. Usein yrityksissä panostetaan asiakastyötä tekevien arjen virtaviivaistamiseen, mutta yhtä tärkeää on miettiä myös hallinnon ja tukitoimien työprosessit kuntoon.

Perinteinen HR-data sisältää kaikille tuttuja tunnuslukuja, kuten ikäjakauman, palkat, poissaolot ja vaihtuvuuden.

kuva

”Nämä muodostavat yritykselle hyvän yleiskatsauksen, mutta tarjoavat harvemmin syvällistä tietoa siitä, miten yritys voisi tehostaa omia prosessejaan ja toimintaansa”, huomauttaa HR Manager Piia Tuliniemi Silta Oy:stä.

Mihin työaika kuluu?

Tuliniemi muistuttaa, että toiminnan kehittämisen näkökulmasta on tärkeää saada kokonaiskuva työajan jakautumisesta ja prosessien sujuvuudesta.

”Yrityksissä kannattaisikin seurata yhä tarkemmin sitä, mihin henkilöstön aika todellisuudessa kuluu. Kirjaamalla kaikki työtunnit nähdään, mitkä työvaiheet vievät eniten aikaa. Samalla päästään kiinni pullonkauloihin: Sisältääkö joku vaihe rutiininomaista manuaalista työtä ja voisiko sitä vähentää?”, hän esittää.

”Asiakastyötä tekevien työn virtaviivaistamisen lisäksi on tärkeää miettiä myös hallinnon ja tukitoimien työprosessit kuntoon, erityisesti henkilöstövetoisilla aloilla. Kaikki tehokkuus tukee lopulta aina liiketoiminnan kannattavuuden kehitystä.”

HR-data johtoryhmän pöydälle

Monessa yrityksessä HR-data kiinnostaa, mutta käyttöönotto takkuaa.

”Yksi tekijä on hyvä taustajärjestelmä, joka kokoaisi raportit yhteen paikkaan – sen sijaan tietoa pyöritetään vanhaan tapaan Excelissä. Näkemyksen muodostaminen ei saisi olla näin työlästä”, Tuliniemi painottaa.

”HR-henkilöiden aktiivisuus on myös erittäin tärkeää: jos muu johtoryhmä ei oma-aloitteisesti osaa kysyä henkilöstödatan perään, HR-ammattilaisen tehtävä on tuoda tietoa ja näkemystä pöytään. Johdon kiinnostus nousee, jos voidaan osoittaa data-analysoinnin pohjalta tehtyjen muutosten vaikutus yrityksen tulokseen ja tulevaisuuden kilpailukykyyn.”

HR-data kiinnostaa – miten alkuun?

Sillan asiakkaat pääsevät helposti liikkeelle ottamalla käyttöön HR-raportoinnin palvelut.

”Jos et ole vielä Sillan asiakas, jätä meille yhteydenottopyyntö niin kartoitetaan yhdessä, miten voisimme teidän yritystänne auttaa”, Tuliniemi kannustaa.

Lue lisää ja jätä yhteydenottopyyntö!

Jaa tämä artikkeli: 

Teknologia

Daisy tuli taloon

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä

Pääkirjoitus: Työelämän tekoäly ei odota valmiita organisaatioita

Tekoälystä on tullut työelämän muutosvoima, jota organisaatiot eivät enää voi käsitellä vain yksittäisenä teknologiahankkeena. Se vaikuttaa tehtäviin, osaamisvaatimuksiin, työn tekemisen tapoihin ja myös siihen, millaista johtamista työpaikoilla tarvitaan. Muutos on kuitenkin vasta alussa.

Tekoäly muuttaa työtä – pysyykö henkilöstö muutoksen vauhdissa?

LUT-yliopiston professori Mika Ruokonen kysyi HR-viestin numerossa 3/2026 pysyvätkö organisaatiot mukana tekoälyn kehityksessä. Kysymys on äärimmäisen ajankohtainen. Euroopan investointipankin tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että peräti kaksi kolmasosaa suomalaisyrityksistä (66 %) käyttää jo generatiivista tekoälyä, mikä on selvästi enemmän kuin EU:n keskiarvo 37 %.

Muuta osaamisen hallinta strategiseksi voimavaraksi

Ymmärrätkö todella henkilöstösi vahvuudet ja kehitystarpeet? Ilman kokonaisymmärrystä organisaation osaamisesta, datalähtöinen henkilöstösuunnittelu on mahdotonta. Sympalla on tähän ratkaisu.  Ohjelman avulla saat