Mielenterveysperustaiset sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Kelan mukaan mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspäivärahakaudet ovat yleistyneet kaikissa ikäryhmissä, naisilla jonkin verran enemmän kuin miehillä. 16–34 -vuotiaiden mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet ovat yleistyneet lähes yhtäjaksoisesti jo yli 15 vuoden ajan. Taustalla on monenlaisia tekijöitä, tärkeimpänä ehkä työelämän kiihtyvä muutos ja uudet työntekemisen tavat, jotka haastavat mieltä.
Painopiste edistävään mielenterveystyöhön
Työelämän muuttuessa työterveysyhteistyön painopistettä on syytä siirtää enemmän ennaltaehkäisevään ja edistävään suuntaan. Mielenterveyden tuki työpaikalla -toimintamalli työterveysyhteistyöhön -hankkeessa luodaan uudenlaisia toimintatapoja mielenterveyden edistämiseen. Näitä on kehitetty yhdessä 25 työpaikka- ja työterveyshuoltoparin kanssa.
Hankkeen alun nykytilan kartoitus osoitti, että monin osin toimijoilla on erilainen käsitys työterveysyhteistyön laadusta. Työpaikat arvioivat yhteistyön laatua mielenterveysasioissa huomattavasti kriittisemmin. Työterveyshuollot ovat tehneet valtavasti kehitystyötä tuotteistaakseen palveluita. Kadotetaanko jotain olennaista yhteistyöstä, jos toimintasuunnitelmat alkavat muistuttaa palveluluetteloilta? Miten voisi paremmin yhdistää räätälöinnin ja ajatuksella tuotetut palvelut, jotta asiakasorganisaatiolla säilyy kokemus, että juuri heidän tilanteensa ja tarpeensa on huomioitu yhteistyössä?
Työterveysyhteistyö on edelleen usein riskilähtöistä ja korjaavaa. Muuan muassa lyhyt (psyko)terapiaa on lisätty työterveyssopimuksiin ja työkyvyn johtamisen malleja on kehitetty. Mielenterveyden tuki -hankkeessa on tullut selväksi, että yksilöiden työkyvyn tukemisen rinnalla työyhteisöjen ja esihenkilöiden tuki täytyy nostaa keskiöön.
Hyvä yhteistyö perustuu monipuoliseen tietoon
Eräs työpaikkatyöterveyspari uudisti toimintasuunnitelman teon prosessin. Se tehtiin liiketoiminnan, HR:n ja työterveyshuollon kanssa työpajamaisesti työpaikan tarpeista käsin. Työpajoissa hyödynnettiin laajasti sekä työterveyshuollon ja työpaikan dataa että molempien osapuolten havaintoja ja hiljaista tietoa. Kun yhteistyön tavoite on asetettu dialogissa, tulee toimintasuunnitelmasta aidosti yhteinen dokumentti, joka ohjaa toimintaa ja tuottaa mielen hyvinvointia.
Nuorten jaksaminen työelämässä mietityttää
Osassa hankkeen työpaikoista oltiin huolissaan nuorten mielenterveydestä ja haluttiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa edistää nuorten mielen hyvinvointia. Eräässä työpaikassa etsittiin keinoja osallistavasti nuorten kanssa. Syntyi käytännöllisiä arjen ideoita nuorten käyttämiä kanavia ja tapoja hyödyntäen muun muassa unen ja työelämätaitojen vahvistamiseen.
Toisessa työterveyshuolto ja työnantaja kiinnittivät huomiota toimialalla yleiseen ylisuorittamiseen ja vaativuuteen mielen hyvinvoinnin riskinä. Yhdessä luotiin askeleita armollisemman näkökulman vahvistamiseen. Nuoret alalle tulevat perehdytetään jatkossa siihen, että kasin suoritus riittää. Työterveyspsykologi rakensi yhdessä henkilöstöhallinnon kanssa perehdytysohjelman liiallisen vaativuuden riskeistä ja riittävän hyvästä tavoiteasetannasta.
Työpaikat voivat käyttää mielenterveystyönsä pohjana Hyvän mielen työpaikka -merkkiä. Hakuprosessi ohjaa tarkastelemaan myös työterveysyhteistyön elementtejä. Mielenterveysosaaminen on arjen asioita, joihin voidaan vaikuttaa!
Lisätietoja: www.ttl.fi, www.hyvanmielentyopaikka.fi
Kirjoittajat: Sari Nuikki ja Saija Koskensalmi, Mieli Suomen Mielenterveys ry, työelämän mielenterveys -yksikkö
Kuva: Työterveyslaitos
