Lapsena ulkomailla asuneet suomalaiset ovat aikuisina poikkeuksellisen osaavaa ja globaalisti suuntautunutta työvoimaa, osoittaa Vaasan yliopiston tuore väitöskirja. Mireka Caseliuksen selvitys lapsuuden ulkomaanvuosien vaikutuksista yllätti positiivisuudellaan.
Vanhempien työn vuoksi ulkomaille muuttaminen on lapselle usein raskas ja tunteikas kokemus, joka on täynnä pelkoa, ahdistusta ja haikeutta, mutta Vaasan yliopistossa johtamisen alalla väittelevän Mireka Caseliuksen tutkimus kääntää asetelman päälaelleen. Hänen tutkimuksensa niin sanotuista kolmannen kulttuurin lapsista (Third Culture Kids, TCK) osoittaa, että alun haastavat kokemukset eivät ole haitaksi vaan muuttuvat pitkällä aikavälillä polttoaineeksi, joka synnyttää poikkeuksellisia taitoja ja ajaa kohti kansainvälistä uraa.
Lapsuuden ulkomaankokemuksen aiheuttama alkujärkytys käynnistää usein dominoefektin, josta poikii lähes poikkeuksetta kokonainen ketju kansainvälisiä opinto- ja urapolkuja. Tutkimuksen haastateltavat toivat esiin myös negatiivisia pitkäaikaiskokemuksia, jotka ovat seurausta lapsuuden taustasta. Esimerkiksi juurettomuuden tunne ja levottomuus voivat olla läsnä myös aikuisena.

Kuva: Mireka Caselius
Sosiaalisesta kameleontista haluttu työntekijä
Ulkomailla karttuneet kokemukset kehittävät ainutlaatuisen yhdistelmän taitoja, jotka tekevät nuorista aikuisista erittäin haluttuja työntekijöitä globaaleille markkinoille.
”Nuorena opittu pakko sopeutua uuteen kulttuuriin ja solmia uusia ihmissuhteita kehittää taitoja, joita monet muut harjoittelevat vasta aikuisiällä. Heistä kasvaa sosiaalisia kameleontteja, joilla on poikkeuksellinen stressin- ja epävarmuudensietokyky. Tämä näkyy työelämässä kykynä sulautua saumattomasti erilaisiin tiimeihin ja kulttuureihin”, Caselius tiivistää.
Lapsuuden tausta näkyy uravalinnoissa: alasta riippumatta he hakeutuvat tyypillisesti tehtäviin, joissa on kansainvälinen ulottuvuus – oli kyse mistä tahansa alasta tekniikasta terveydenhuoltoon tai markkinointiin.
Caseliuksen mukaan yritykset eivät vielä täysin tunnista näiden nuorten aikuisten valtavaa potentiaalia. Rekrytoinnissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota kansainvälisen lapsuuden synnyttämiin vahvuuksiin.
”Tässä on valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia. Nämä nuoret aikuiset ovat tottuneet epävarmuuteen, sopeutuvat nopeasti ja heillä on erinomainen kielitaito sekä syvällinen kulttuurien välinen ymmärrys. He voisivat toimia tärkeinä linkkeinä esimerkiksi emoyhtiön ja ulkomaisten tytäryhtiöiden välillä”, Caselius kertoo.
Tutkimus korostaa myös koko perheen tukemisen tärkeyttä muuttoprosessissa. Usein yritysten tuki keskittyy työntekijään, vaikka lasten osallistaminen ja tukeminen on onnistuneen sopeutumisen kannalta ratkaisevaa.
”Tulokset ovat lohdullisia niille tuhansille perheille, jotka vuosittain pohtivat ulkomaille muuttoa töiden perässä. Vaikka alku voi olla raskas, pitkällä aikavälillä kokemus antaa lapselle tärkeitä valmiuksia tulevaisuuden opiskelu- ja työuralle”, Caselius summaa.
Lähde: Vaasan yliopisto













