Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Korkeasti koulutettu nainen, olet työuupumuksen mielikohde

Sukupuoli ja koulutustaso ennustavat työuupumuksen todennäköisyyttä, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometri. Palkansaajaväestössä noin kahdeksan prosenttia naisista ja viisi prosenttia miehistä kokee työuupumusta – ja korkeammin koulutetut kokevat työuupumusta useammin kuin matalammin koulutetut.

TEMin työolobarometri on selvittänyt palkansaajien näkemyksiä työoloistaan vuosittain aina vuodesta 1992 saakka. Vuodesta 2019 lähtien tutkimuksessa on tarkasteltu myös stressin ja työuupumuksen kokemuksia, kun aiemmin keskityttiin työn henkiseen raskauteen ja työkykyyn suhteessa työn henkisiin vaatimuksiin.

Työolobarometri paljastaa, että työuupumuksen ja haitallisen stressin kokemukset olivat kasvussa vuonna 2022 samaan tapaan kuin vuonna 2021. Vuosien 2019 ja 2020 välillä vastaavissa kokemuksissa ei juuri tapahtunut muutoksia.

Stressin kokeminen on, työuupumisen kokemisen tavoin, yleisempää palkansaajanaisilla kuin palkansaajamiehillä. Palkansaajanaisista 15 prosenttia kokee paljon tai melko paljon haitallista stressiä, palkansaajamiehistä kymmenen prosenttia.

Kuten työuupumus, myös haitallisen stressin kokeminen on yleisempää korkeammin koulutetuilla matalammin koulutettuihin verrattuna. Ikäryhmien välillä ei juuri ole eroja.

Työolobarometrissä stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi, hermostuneeksi tai ahdistuneeksi, tai hänen on vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä. Kyse on haitallisen stressin kokemisesta yleisesti, ei ainoastaan työhön liittyen.

Työuupumuksen neljä keskeistä oiretta ovat kroonistunut väsymys, henkinen etääntyminen työstä, kognitiivisen toiminnan häiriöt ja tunteiden hallinnan vaikeudet. Työolobarometrissa kysytään, miten usein vastaaja kokee työssään näitä tunteita.

Työolobarometri ei ole ainoa tutkimus, jossa näkyy työn henkisen kuormittavuuden kasvu viime vuosina. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -seurantatutkimuksessa näkyy työuupumuksen lievä kasvu ja työkyvyn heikentyminen kesän 2021 ja talven 2022 välillä.

Tilastokeskuksen vuonna 2021 tekemän tutkimuksen mukaan väsymyksen, haluttomuuden ja tarmottomuuden tunteet lisääntyivät palkansaajilla korona-aikana vuoteen 2018 verrattuna. Aiempaa useampi myös koki itsensä haluttomaksi ja henkisesti väsyneeksi töihin lähtiessään tai etätöitä aloittaessaan.

Mikä sitten neuvoksi? – No, työhyvinvointia ainakin halutaan tukea joka talossa, mutta keinot jäävät usein vähän puolitiehen. Työhyvinvointiin kannattaa kuitenkin laittaa paukkuja, koska työuupumuksen ja haitallisen stressin hallinnassa työn psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät ovat keskeisiä. Kuormitus voi liittyä esimerkiksi työn sisältöön, töiden organisointiin, työjärjestelyihin tai työyhteisön sosiaalisten suhteiden ja esihenkilötyön toimivuuteen – kaikki asioita, joille voidaan tehdä jotain.

Ellei meno työpaikalla miellytä, porukka on valmis nostamaan kytkintä. Baronan työelämätutkimuksen mukaan ihmiset ovat entistä halukkaampia vaihtamaan työpaikkaa tai jopa alaa. Marras-joulukuussa 2022 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 37 % työssäkäyvistä suomalaisista pohtii työpaikan vaihtoa. Erityisesti nuoret ovat lähtökuopissa: alle 40-vuotiaista työpaikanvaihtoa harkitsee peräti 44 % vastaajista.

Baronan tutkimuksen mukaan yhä useampi työssäkäyvä kokee myös lisääntynyttä epävarmuutta. Sota-aikana ei yllätä, että huoli maailman tilasta on noussut jo merkittävämmäksi hyvinvoinnin vaikuttimeksi kuin oma terveys.

Lisäksi kokemus hyvinvoinnista on heikentynyt samalla, kun kuormitus on lisääntynyt. ”Baronametri” tarjoaa myös valopilkun: työn mielekkyys sekä työn ja arjen yhteensovittaminen ovat parantuneet.

PETRI CHARPENTIER

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Tehostamisen tarpeessa

Työhyvinvointi on aina ollut organisaatioiden keskeinen voimavara, mutta nykyään sen merkitys korostuu entisestään. Teknologian nopea kehitys ja työkulttuurin muutokset ovat tuoneet

Työelämän Skylla ja Kharydis

Kun koronasta selvittiin, niin seuraava konttorien vitsaus on – tylsyys? Työterveyslaitoksen ja Emlyon Business Schoolin tutkimuksen mukaan työssä tylsistyminen voi aiheuttaa

Än-yy-tee- nyt! Pysähdy!

Kirjoittaja: Ella Karvinen Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa

Hybridien planeetta

Etätyö mullisti kaiken – vai mullistiko? – Esimerkiksi Työterveyslaitoksen Hybridityö, etätyö ja läsnätyö (HELP) -projekti tutki työn tuottavuutta ja työhyvinvointia monipaikkaisessa

Stailaamisen edelläkävijäksi sattumalta

Sisustusalan yrittäjän arki täyttyy mukaansatempaavista projekteista Televisiosta tuttu sisustussuunnittelija Niina Ahonen on ollut lapsesta saakka kiinnostunut sisustuksesta. Sisustusalan yrittäjäksi ja stailaamisen

Ihmisläheisen työelämän palkitsemisgaala

Uusi ihmisläheisen työelämän esiin nostava kilpailu HumanPower23 järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Kyseessä on tärkeä ja merkityksellinen ihmisläheisen organisaatiokulttuurin kohtaamispaikka ja

Älä valita, vaikuta

Kirjoittaja: Marja-Liisa Manka Iso ruuvi kiristää kaikkia työntekijöitä: työuupumuksen riskiryhmään kuuluu noin joka neljäs Työterveyslaitoksen seurantatutkimukseen vastanneesta. Siis 625 000:tta työntekijää,

Jokainen työtapaturma on liikaa

Työtapaturmia on vaikea kitkeä kokonaan pois. Esimerkiksi viime vuonna sattui yhteensä 114 600 palkansaajien työtapaturmaa, joista 92 000 oli työpaikkatapaturmia ja

Kun DI kohtaa D&I:n

Kun puhumme yrityskulttuurista, niin mistä me tarkalleen ottaen puhumme? Yrityskulttuuri on sekava soppa arvoja, uskomuksia, käsityksiä ja käytäntöjä. Harva saa siitä

Luota filosofiin!

Kun valkokaulusväki jumittaa kuukausikaupalla kotikonttorissa, voi etätyö hyvinkin alkaa maistua puulta ja villasukkalook kyllästyttää. Mutta tämän introvertin ja erakon unelma voi

Etätyön erikoisjoukot

Viimeisen puolen vuoden aikana etätyö on hypännyt marginaalista vahvasti valtavirtaan ympäri Eurooppaa. Työ- ja elinolosuhteiden säätiö Eurofound julkaisi keväällä tutkimuksen siitä,

6 vinkkiä etätiimin johtamiseen

Kirjoittaja: Hanna Mattinen Koronavirus pakotti monet etätöihin ensimmäistä kertaa. Miten saada työt sujumaan niin, että myös työn ilo säilyy? Tänä keväänä

Koti työpaikkana

Pandemian aikana on tärkeää, että jokainen organisaatio toimii vastuullisesti viruksen leviämisen torjunnassa ja noudattaa terveysviranomaisten ohjeita mahdollistamalla työskentelyn etänä, mikäli mahdollista.

KORONA = KOTONA

Koronavirus on tehnyt Suomesta etätyön luvatun maan. Tähän asti kotikonttorilta käsin työskenteleminen on ollut nousussa hitaasti mutta varmasti, kun työnantajat ovat

Vastuunkantajat Oy Ab

Vastuullisuus on yksi työelämän suurimpia teemoja tällä hetkellä – niin yksilön, yrityksen kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Esimerkiksi FIBSin Yritysvastuu 2019 -tutkimuksen mukaan