kirjoittaja: Harri Väisänen
Ristiriidat ja konfliktit aiheuttavat työyhteisöissä ahdistusta, masennusta, työkyvyttömyyttä, sairauslomia sekä kalliita uusia rekrytointeja. Yhteiskunnallisesti lasku on kymmeniä jopa satoja miljoonia euroja, unohtamatta jokaisen yksilön kokemaa inhimillistä tuskaa, joka heijastuu myös perheisiin, ystäviin ja läheisiin.
Miten ristiriitatilanteissa voisi toimia?
Kuulluksi tulemisen tunne on perusedellytys sille, että ihminen voi muuttaa käyttäytymistään. Usein ihmiset alkavat puhua, kun heitä kuunnellaan. Kunnioittavan kuuntelun pääperiaatteena on avoin mieli. Tärkeätä on, että emme kiirehdi, johdattele tai liimaa kertojan tarinaan omia kokemuksiamme. Ohjaamme ihmisiä Minä-puheeseen, jolloin puhuja kertoo miltä tilanne on näyttänyt hänen näkökulmastaan. Ristiriidan osapuoli tuo esille kokemuksiaan, tunteitaan ja mitä tilanne on hänelle aiheuttanut. Tärkeätä on, ettemme lähde arvioimaan toisen tarkoitusperiä tai ajatuksia.
Keskusteluissa sovittelijan puolueettomana pysyminen on tärkeää. Saatamme tiedostamatta valita ilmaisuja ja eleitä, jotka paljastavat sympatiamme toista kohtaan. Luottamus rauhanrakentajaan, sovittelijaan syntyy puolueettomuudesta ja kyvystä olla tekemättä tulkintoja tai johtopäätöksiä. Kyvystä olla pakottamatta johonkin sellaiseen ajatukseen tai toimintaan, joka ei ole ristiriidan osapuolen oman ajattelun tulosta. Konflikti ja sen ratkaisujen omistajuus on osapuolilla itsellään.
Ainoastaan kohtaamisen kautta voimme antaa korjaamiselle mahdollisuuden. Kohtaamisen ja dialogin avulla osapuolilla on mahdollisuus ymmärtää ja kokea toistensa sosiaalinen todellisuus, joka on paljon arvokkaampaa kuin totuuden etsiminen. Tavoitteena on muodostaa riittävä yhteisymmärrys siitä, mitä on tapahtunut. Konflikteissa ei ole koskaan yhtä ainoaa totuutta. Kokemukset todellisuudesta saattavat olla hyvin erilaisia ja kaukana toisistaan siksi tapahtuneesta ei kannata kiistellä loputtomiin.
Kiistan osapuolet kertovat omia ajatuksiaan, tarpeitaan ja toiveitaan. Me kaikki ajattelemme ja käyttäydymme eri tavalla. Mitä enemmän ihmiset ymmärtävät toisiaan, sitä lähemmäksi toisiaan he tulevat, vaikka he ajattelisivat ihan eri tavalla. Tällöin saatamme löytää ratkaisuja, joita kukaan ei tullut ajatelleeksi etukäteen. Loputon ongelmien läpikäynti on raskasta, siksi keskustelua on ohjattava ratkaisujen suuntaan. On keskusteltava toivotusta tulevaisuudesta ja konkreettisista toimista sen toteuttamiseksi. Vastaanotamme parhaiten tietoa oman toiminnan vaikutuksesta, kun emme koe olevamme uhattuna, siksi syyllisten etsintä ja rangaistukset eivät ole hyödyksi.
Kuinka auttaa ristiriidassa olevia?
Mahdollista ristiriidassa olevien kohtaaminen. Luota ihmisten kykyyn ratkaista ristiriitoja, älä tarjoile ratkaisuja vaan huomio tilanteet, joissa voidaan lisätä yhteistä ymmärrystä esim. kysymällä: ”Mitä tarkoitit, kun sanoit noin?”. Ohjaa ihmisiä liittymään toistensa puheeseen. Kysy tunteista ristiriidan eri tilanteissa. Vastuuta jokainen pohtimaan ja sanottamaan mitä konkreettista voisi tehdä asioiden edistämiseksi toivottuun suuntaan. Älä kyseenalaista kuultua, äläkä tuo toisen puheeseen omia merkityksiäsi, eli älä tulkitse. Pyri aitoon dialogiin. Älä kuulustele tai puhuttele. Uskalla olla hiljaa, tehtäväsi ei ole täyttää kohtaamista puheella se on osapuolten rooli.
Harri Väisänen
Toimitusjohtaja, työyhteisösovittelija, valmentaja
TySo Oy
Kirjoittaja on työyhteisösovittelun erityisosaaja, jolla on kokemusta lähes sadasta sovittelusta. TySo Oy tarjoaa työyhteisösovittelua sekä koulutusten ja valmennusten kautta keinoja haastaviin vuorovaikutustilanteisiin jo ennen kuin tilanteet kärjistyvät ammattilaisen apua vaativiksi konflikteiksi.
Lisätietoa aiheesta:
