Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Kolmasosa eläkeläisistä jatkaisi työntekoa – työnantajien passiivisuus jarruttaa

Moni eläkeläinen haluaisi jatkaa työelämässä joustavasti ja uudessa roolissa, mutta kunnissa ja hyvinvointialueilla aktiiviset rekrytointitoimet ovat harvinaisia. KT:n selvityksen mukaan enemmistö 60–70-vuotiaista toivoo työnantajien ottavan heidät paremmin huomioon.

Kolmannes (34 %) 60–70-vuotiaista eli yli 200 000 suomalaista tekee tai aikoo tehdä töitä eläkkeellä. Noin puolet (48 %) ei tee, eikä se ole heillä myöskään suunnitelmissa.

Etenkin taloudellinen lisäturva (49 %) ja myönteiset vaikutukset henkiseen hyvinvointiin (47 %) kannustavat jatkamaan työntekoa eläkkeellä. Motivaatiota heikentävät erityisesti terveyteen liittyvät syyt (47 %) sekä halu nauttia vapaudesta (33 %).

"Pidemmillä työurilla voidaan osaltaan turvata henkilöstön riittävyyttä, kun palveluntarve kasvaa ja ikäluokat pienenevät. Alalla työskennelleillä eläkeläisillä on jo valmiiksi tarvittava osaaminen ja pätevyys," arvioi KT:n neuvottelujohtaja Anna Kukka.

Työkykyjohtaminen tunnistetaan tärkeäksi keinoksi työurien jatkamiseen, mutta haasteena on, että riittävän kevyitä työtehtäviä tai joustavia työmahdollisuuksia voidaan tarjota vain rajatusti.

Selvityksen mukaan lähes puolet 60–70-vuotiaista (44 %) ei ole kuullut eläkeikäisille suunnatuista työmahdollisuuksista. Tietoa saadaan sattumanvaraisesti internetistä, sosiaalisesta mediasta tai omista verkostoista.

"Eläkeläisten työpanoksen merkitys on tunnistettu parhaiten sote-, kasvatus- ja opetusaloilla, joissa sekä ammattitehtävät, että palvelut on säädelty lainsäädännöllä ja työvoimasta on pulaa," kertoo Kukka.

Enemmistö (71 %) toivoo, että työnantajat rekrytoisivat eläkeläisiä aktiivisemmin. Kuntien ja hyvinvointialueiden aktiiviset toimet ovat kuitenkin vähäisiä. Tavallisimmin asiasta keskustellaan eläköitymisen yhteydessä ja tarjotaan mahdollisuus ilmoittautua varahenkilöpooliin.

Työhaluja löytyy, mutta moni eläkeläinen hakee jotain uutta. 39 % olisi valmis vaihtamaan työtehtävää ja 30 % jopa työnantajaa. Useimmat (64 %) suosivat epäsäännöllistä keikkatyötä – mutta vain 36 % kokee työnantajat riittävän joustaviksi.

Teksti: Toimitus
Kuvat: Pexels

Jaa tämä artikkeli: 

Lainsäädäntö

Rekrytoinnin kriittiset pisteet

Lainsäädännön asettamat rajoitteet tulee ottaa huomioon ensimmäisen kerran jo työpaikkailmoitusta laadittaessa. Oikeanlaisten työntekijöiden löytäminen ja rekrytointi on yksi työnantajan tärkeimmistä ja

Kolme trendiä työvuorosuunnitteluun

Valinnanvapaus ja mahdollisuus vaikuttaa työhön näkyvät suoraan työhyvinvoinnissa sekä työn laadussa Työntekijäkokemusta voidaan parantaa tasapuolisella ja työntekijöiden toiveet huomioivalla työvuorosuunnittelulla. Automatisoitu

Työ- ja vapaa-ajan rajaaminen

Ei se ollut helppoa ennenkään, mutta nyt se on entistäkin haastavampaa. Nimittäin työn ja vapaa-ajan välinen rajanveto. Kun kotimme on työpaikkamme,

HR-ratkaisut hyvinvoinnin tukena

Etäjohtaminen vaatii herkkiä tuntosarvia ja arkea helpottavia työkaluja Esihenkilöiden tehtäväkenttä on murroksessa etätöiden yleistyttyä nopeasti. Toimivat HR-ratkaisut helpottavat esihenkilöiden työtä vapauttamalla

Suunnitelmallisuutta etätyöhön

Etä- ja tiimityöhön kehitetyt sovellukset helpottavat työajan suunnittelua ja projektinhallintaa ”Etätyössä käytettävien sovellusten kirjo on valtava. Sovellusten avulla voidaan hoitaa kokouksia,

Uusia työaikamuotoja työaikalain piiriin

Työaikalain uudistumisen myötä työaikaa on seurattava sekä etätyössä että uudessa joustotyössä Vuoden alusta voimaan astunut uusi työaikalaki vastaa työmarkkinoiden ja työelämän