Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+ tekee määrätietoista työtä ratkoakseen työpaikan ihmissuhteisiin liittyviä haasteita ja konflikteja mm. erilaisten valmennusten kautta. Asiakkuuspäällikkö, työnohjaaja, coach Marianne Terkki-Mallat tietää mistä kenkä hyvin usein puristaa: kun kiire prässää, ei ehditä pysähtyä ajattelemaan yhdessä – saati kuulemaan ja ymmärtämään toisia.
”Tästä seuraa inhimillisiä törmäyksiä työpaikalla, mitkä taas johtavat väärinymmärryksiin ja loukkaantumisiin”, hän toteaa.
Toinen Terkki-Mallatin mainitsema asia liittyy koviin tavoitteisiin: kun rima on asetettu liian korkealle, siitä voi seurata stressiä ja erilaisia haitallisia lieveilmiöitä. Työyhteisössä saatetaan esimerkiksi tiedostamatta laittaa työntekijät kilpailemaan toistensa kanssa. ”Se pitäisi kuitenkin muistaa, että tulosta tehdään yhdessä yhteen hiileen puhaltamalla”, hän huomauttaa.
Lisäksi monella työpaikalla voi olla toimintatapoja ja erilaisia persoonallisuuksia, jotka haastavat. Jääräpäisyyttään ei kuunnella, vaan pidetään omasta kannasta kiinni loppuun asti. Ja sitten kun kipinöi, tulkitaan ja vedetään asiasta nopeasti johtopäätös ilman riittävää selvittelyä tai kuulemista, kuten erotuomariksi tahtomattaan joutunut kiireinen esimies saattaa tehdä.
”Työpaikoilla saatetaan laittaa sähköposteja, kun ei olla valmiita kohtaamaan kasvotusten”, Terkki-Mallat kuvaa sähköpostijohtamista ja ristiriitojen kohtaamista. ”Tai sitten puhutaan kolmannelle taholle, eikä pyritä ensin kohtaamaan asianosaista henkilöä.”
Yhteisen pöydän ääreen
Terkki-Mallat uskoo kuitenkin, että ratkaisu löytyy osapuolista itsestään – joko heillä tai työyhteisöllä on kyky ratkaista haastavia tilanteita itse.
”Lähtökohtana on halu ja uskallus kohdata kyseinen asia ja henkilö. Molempien osapuolten näkökulmien kuuleminen, ymmärtäminen sekä halu löytää ratkaisu vie lukkiutunutta tilannetta eteenpäin.”
Terkki-Mallat muistuttaa, että tämä ei tarkoita sitä, että kaikesta pitäisi olla samaa mieltä, vaan että on ”riittävä tuntu” yhteisestä päämäärästä. ”Parhaimmillaan tällaiset tilanteet ovat oppimistilanteita ilman sen suurempaa syyttelyä.”
HY+:n sovittelutaitoja sekä restoratiivista lähestymistapaa hyödyntävien valmennusten avulla saavutetaan hyviä tuloksia. Kun asiat puhutaan auki, ilma puhdistuu kummasti. Näin liikutaan kohti eheyttävää kohtaamisen kulttuuria:
”Tässä prosessissa osapuolet otetaan mukaan tilanteen käsittelyyn syyllistämättä ja syyllistä etsimättä ja tilanteesta opitaan yhdessä.” Terkki-Mallatin mukaan vahvaa, ratkaisukeskeistä otetta tarvitaan ja tilanteen ymmärtämistä riittävässä määrin.
Ulkopuolinen hätiin?
Aina osapuolet eivät kuitenkaan pysty kohtaamaan ja selvittämään tilannetta, vaan tarvitaan ulkopuolista apua esimerkiksi työnohjauksen, valmennuksen tai työyhteisösovittelun avulla. ”Nämä voivat olla hyvinkin voimaannuttavia oppimiskokemuksia työntekijöille ja työyhteisöille ja avartaa parhaimmillaan jokaisen maailmankuvaa.”
Terkki-Mallat näkee, että toisen tunteminen paremmin ja kokonaisvaltaisemmin ihmisenä ehkäisee myös tehokkaasti konfliktien syntymistä. Kun työntekijän psykologiseen turvallisuudentunteeseen panostetaan, hän pystyy kasvamaan ihmisenä – eikä tuottavuus työpaikallakaan huonompaan suuntaan mene.
”Tulevaisuudessa työpaikkakonflikteihin osataan jo puuttua fiksummin”, Terkki-Mallat uskoo – olipa sitten kysymys johtajasta, esimiehestä, HR-ammattilaisesta tai työntekijästä.
”Opittavaa silti on varmasti edelleen jokaisella.”
Teksti: Sami J. Anteroinen
