Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Kielitaidon puute estää urakehitystä

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Suomalaiset kokevat erityisesti kansainvälisissä työtilanteissa
haasteita. Esimerkiksi palavereita vältellään, ja työmatkoista
kieltäydytään kielitaidon puutteiden vuoksi. Moni voi kokea
itsensä epävarmaksi vieraalla kielellä puhuessaan, etenkin
tilanteissa, joissa asiantuntijuus pitäisi tuoda esille. Tämä voi
johtaa siihen, että työtehtäviä jää väliin ja uralla eteneminen
hidastuu.

WordDiven Suvi Sillvan korostaa, että kielitaidon kehittäminen
on mahdollista myös aikuisiällä. On tärkeää löytää
itselle sopiva oppimistapa, joka tukee jatkuvaa oppimista
ja lisää itseluottamusta. Kieltenoppimissovellukset, kuten
WordDive,
ovat yhä suositumpia, sillä ne tarjoavat joustavuutta
ja mahdollisuuden harjoitella kieltä omassa tahdissa.
Suomalaiset suosivatkin digitaalisia oppimistapoja – 30 %
kyselyyn vastanneista ilmoitti käyttävänsä mieluiten sovelluksia
kielten oppimiseen.

Työelämän kielitaito ei vaadi täydellisyyttä. Sillvanin
mukaan jopa muutaman sanan hallinta voi helpottaa kommunikointia
merkittävästi. Hän muistuttaa, että kielitaidon puutteista
huolimatta tärkeintä on rohkeus käyttää kieltä ja luoda
ymmärrystä keskustelukumppanin kanssa.

Työnantajien on syytä tunnistaa kielitaito-ongelmat ja tarjota
henkilöstölle tukea oppimiseen. Kielten oppiminen ei
ole vain kouluaikojen asia, vaan taitoa tulee kehittää jatkuvasti,
jotta työelämässä menestyminen olisi helpompaa. Kielitaitoon
panostaminen hyödyttää niin yksilöitä kuin organisaatioitakin.

Teksti: Petri Charpentier
Kuva: Pexels

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Kohtaa vai ei kohtaa?

Kohtaanto-ongelma on kotoperäinen riesa, joka riepottaa suomalaisen yhteiskunnan ydintä. Samaan aikaan kun maassa on liikaa työttömiä, on meillä myös avoimia työpaikkoja,

Tehostamisen tarpeessa

Työhyvinvointi on aina ollut organisaatioiden keskeinen voimavara, mutta nykyään sen merkitys korostuu entisestään. Teknologian nopea kehitys ja työkulttuurin muutokset ovat tuoneet

Työelämän Skylla ja Kharydis

Kun koronasta selvittiin, niin seuraava konttorien vitsaus on – tylsyys? Työterveyslaitoksen ja Emlyon Business Schoolin tutkimuksen mukaan työssä tylsistyminen voi aiheuttaa

Än-yy-tee- nyt! Pysähdy!

Kirjoittaja: Ella Karvinen Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa

Hybridien planeetta

Etätyö mullisti kaiken – vai mullistiko? – Esimerkiksi Työterveyslaitoksen Hybridityö, etätyö ja läsnätyö (HELP) -projekti tutki työn tuottavuutta ja työhyvinvointia monipaikkaisessa

Stailaamisen edelläkävijäksi sattumalta

Sisustusalan yrittäjän arki täyttyy mukaansatempaavista projekteista Televisiosta tuttu sisustussuunnittelija Niina Ahonen on ollut lapsesta saakka kiinnostunut sisustuksesta. Sisustusalan yrittäjäksi ja stailaamisen

Ihmisläheisen työelämän palkitsemisgaala

Uusi ihmisläheisen työelämän esiin nostava kilpailu HumanPower23 järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Kyseessä on tärkeä ja merkityksellinen ihmisläheisen organisaatiokulttuurin kohtaamispaikka ja

Älä valita, vaikuta

Kirjoittaja: Marja-Liisa Manka Iso ruuvi kiristää kaikkia työntekijöitä: työuupumuksen riskiryhmään kuuluu noin joka neljäs Työterveyslaitoksen seurantatutkimukseen vastanneesta. Siis 625 000:tta työntekijää,

Jokainen työtapaturma on liikaa

Työtapaturmia on vaikea kitkeä kokonaan pois. Esimerkiksi viime vuonna sattui yhteensä 114 600 palkansaajien työtapaturmaa, joista 92 000 oli työpaikkatapaturmia ja

Kun DI kohtaa D&I:n

Kun puhumme yrityskulttuurista, niin mistä me tarkalleen ottaen puhumme? Yrityskulttuuri on sekava soppa arvoja, uskomuksia, käsityksiä ja käytäntöjä. Harva saa siitä