Kirjoittaja: Saara Remes
Kirjoittaja Saara Remes on työ- ja organisaatiopsykologiaan erikoistunut työyhteisösovittelija sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeinen psykoterapeutti. Saaran sydäntä lähellä ovat ihmiset ja työpaikkojen sujuva arki.
Konfliktien ennaltaehkäisy työpaikalla on vähän kuin auton huolto – natinat ja merkkivalot on huomioitava päivittäin ja kun sen tekee, välttyy monelta murheelta.
Resepti on sinänsä yksinkertainen: kun työpaikalla kuuluu natinaa, sitä kannattaa kuunnella herkällä korvalla. Ihan kuin autossakin, jokaisesta naksahduksesta ei tarvitse heti huolestua, mutta jos sama paikka natisee toistuvasti, on jo syytä selvittää mistä on kyse.
Herkät korvat ja niillä kuuntelu ovat kullan arvoiset niin autoillessa kuin työpaikan ilmapiiriä tarkkaillessa. Yksittäiset negatiiviset kommentit leviävät helposti ja lähtevät sävyttämään koko organisaation tunneilmapiiriä. Vaikutukset saattavat olla dramaattiset.
Miettipä hetkinen vaikka omaa kokemustasi, kun olet itse ollut esimerkiksi ahdistunut jostakin: ajatus jumittaa ja märehtii ongelmissa vain syventäen niitä. Tai kollegasi ollessa pettynyt ja surullinen hän kyseenalaistaa ja epäilee lähes kaikkea. Eikä silloin mikään faktoihin vetoaminen auta!
Organisaatioiden tunneilmapiiriin liittyvät tutkimukset kertovat selkeää viestiä ilmapiirin tärkeydestä menestyksen yhtenä osatekijänä. Psykologinen turvallisuus on yksiselitteisesti menestyvien tiimien tunnuspiirre. Organisaation ilmapiirin katsotaan selittävän noin 20-30% liiketaloudellisesta tuloksesta. Harvard Business Review -julkaisussa esitettyjen tutkimusten mukaan luottamuksellisessa ilmapiirissä koetaan 74 % vähemmän stressiä ja niissä esiintyi 40 % vähemmän työuupumusta (Zak, P.J. 2019). Lisäksi on itsestään selvää, mitä hyvän fiiliksen ja työntekijöistään välittävän työpaikan maine merkitsee työnantajakuvalle kilpailtaessa työmarkkinoiden parhaista osaajista.
Sovittelijan silmin tilanteita katsovana olen yhä enemmän vakuuttunut siitä, että yksi parhaista panostuksista hyvän ilmapiriin rakentamiseksi on kuuntelevien korvien kasvattaminen.
Arjessa tämä tarkoittaa yksinkertaisesti aitoa ihmisen kohtaamista ja kuuntelua. Kun todella kuuntelet, haluat ymmärtää paremmin toisen ihmisen näkökulmaa tai kokemusta. Kuulostaa helpolta, mutta saattaa todellisuudessa olla yllättävän haastava rasti. Varsinkin silloin, kun itse olet kuormittunut, olet eri mieltä tai omat tunteesi kuohuvat.
Kun sovittelen konflikteja, avaan uudelleen keskusteluyhteyden osapuolten kesken –autan heitä kuuntelemaan ja kuulemaan toisiaan aivan uudella tavalla. Erityisesti niissä faktapohjaisilta näyttävissä tilanteissa, jotka jumittavat, ratkaisun avaimet löytyvätkin aina syvemmältä inhimillisistä tekijöistä. Keskustelujen fokus on siirrettävä tapahtumien herättämiin tunteisiin ja niiden taustalla oleviin tarpeisiin. Mitä osapuolet olisivat itse asiassa toivoneet kyseisenä hetkenä tai kaipaavat nyt?
Parhaina hetkinä noissa keskusteluissa koen suurta myötäylpeyttä asiakkaitteni tahdosta, taidoista ja oivalluksista.
Jotain melkeinpä maagista tapahtuu, kun ihminen kokee tulleensa aidosti kuulluksi ja ymmärretyksi oman kokemuksensa kanssa. Vasta tämän jälkeen hän kykenee kuuntelemaan toisen näkökulmaa ja asettumaan hänen asemaansa.
Tämä puolestaan taas on edellytys luottamuksen rakentumiselle ihmisten välille, mikä taas rakentaa psykologista turvallisuutta. Tämä taas mahdollistaa aivojemme kapasiteetin paremman hyödyntämisen – mm. kyvyn ajatella joustavasti, laaja-alaisesti ja tilannetajuisesti.
Nyt 2020-luvulla taito käydä haastavia keskusteluja ja olla rakentavasti eri mieltä ovat vahvasti työelämässä menestymisen ytimessä. Keskusteluälykkyys ja kuuntelun taidot ovat tärkeitä kaikille, mutta avaintaito se on esimiehille ja johtajille.
Teksti: Saara Remes
Kuva: Simo Pirskanen
Lisätietoa aiheesta:
