Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Junnaako johtamiskoulutus suomessa vanhoja latuja?

Sini Juuti
KUVA: MIKKO MÄNTYNIEMI

Johtamiskoulutusta tarjoavilla instituutioilla on keskeinen rooli siinä, millaisia esihenkilöitä työpaikoilla esiintyy nyt ja jatkossa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöstutkimuksen
mukaan johtamiskoulutuksessa painotetaan yhä perinteistä, strategiaan ja talouteen keskittyvää näkökulmaa – ja itse oppiminen tapahtuu ”vanhaan malliin” sangen luokkahuone- ja kurssimuotoisesti.

Maaliskuussa 2021 väitellyt
Sini Juuti tarkasteli väitöskirjassaan
suomalaista johtamiskoulutusta
sekä sen tarjoamaa
johtajamallia nyt ja tulevaisuudessa.
Juutin mukaan
esihenkilörooli omaksutaan pitkälti
koulutuksen kautta, joten sillä on merkitystä,
millaista kuvaa johtajuudesta oppilaitoksessa
tai koulutusinstituutiossa tarjotaan
johtotehtävissä jo oleville tai niihin
hakeutuville henkilöille.

”Minulla ei ollut mitään varsinaista
ennakko-oletusta koulutuksen
suhteen, mutta kyllä se jonkin verran
yllätti, miten luokkahuonevetoista ja
perinteistä koulutus oli useimmissa paikoissa”,
kertoo
Juuti.

Yksikään tutkimuksessa mukana olleista koulutuslaitoksista
ei myöskään ollut siirtänyt johtamiskoulutusta työpaikalle, työn
ohessa tehtäväksi toiminnaksi.

Innovaattorit vähissä

Juuti tarkasteli tutkimuksessaan 25 koulutuslaitosta haastattelemalla
näissä työskenteleviä johtajia tai johtavia asiantuntijoita.
Tutkimuksessa mukana olleista koulutuslaitoksista kahdeksan
oli yliopistojen johtamiskoulutusyksiköitä ja 17 muita
yksityisiä tai julkisia koulutusorganisaatioita.

Parinkymmenen koulutusorganisaation joukkoon mahtuu
toki myös innovaattoreita ja pioneereja. ”Jotkut koulutuslaitoksista
hyödynsivät uudenlaisia koulutustapoja, kuten simulaatiota,
coachingia ja mentorointia”, kertoo Juuti.

Juutin väitöksestä selviää, että ylimpään johtoon kuuluville
ja sinne hakeutuville henkilöille tarjottiin pitkälti strategiseen
johtamiseen ja talouteen liittyviä teemoja, ja ihmisten johtaminen
oli sivutuote. Sen sijaan lähi- ja keskijohdon koulutus painottui
ihmisten johtamiseen.

”Tämä havainto yllätti jonkin verran, koska on selvää, että
ihmisten kanssa työtä tehdään ja viime kädessä ihmiset myös
tekevät sen työn. Ihmisten johtamiseen keskittyminen olisi tärkeää
myös yritysten johdolle”, Juuti toteaa ja huomauttaa, että
ihmisten johtamisesta oli kyllä tarjolla koulutusta myös ylimmälle
johdolle, mutta siihen harvemmin tartuttiin.

Iso kuva hukassa?

Väitöskirjatutkijan mukaan tulosten kriittinen tarkastelu osoittaa,
että johtamiskoulutuksen taustalla ei ole selkeää kuvaa
johtamisesta.

”Johtamisen kehittäminen voikin itse asiassa olla lähinnä
organisaatiossa omaksuttujen johtamistapojen vahvistamista
edelleen. Ylimmän johdon vanhat näkökulmat vahvistuvat sen
sijaan, että ihmisjohtaminen aidosti kehittyisi”, Juuti pohtii.

Millainen on sitten johtamiskoulutuksen tulevaisuus Suomessa?
– Tutkimuksessa haastatellut johtamiskoulutuslaitosten
edustajat puhuivat selkeästi vähemmän tulevaisuuden näkymistä
kuin nykyisestä toiminnasta. Juutin mukaan tässä voi olla
takana se, että omia tulevaisuudensuunnitelmia ei haluta paljastaa
– tai sitten niitä ei vain sanottavasti ole.

”Suurin osa toimijoista totesi, että samantyyppistä koulutusta
tullaan järjestämään jatkossakin.”

Tulevaisuudenkuvia pohtiessaan monet haastatellut kuitenkin
arvioivat, että heidän edustamassaan koulutuksessa lisätään
tulevaisuudessa uuden tekniikan käyttämistä sekä humanististen
johtamisnäkemysten soveltamista.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuva: Mikko Mäntyniemi

Jaa tämä artikkeli: 

Osaaminen

Osaamisvaje vai osaamisvaranto?

Työpaikoilla on jatkuvia ongelmia, koska yritykset eivät löydä osaavaa työvoimaa edes nykyisten haasteiden selättämiseen – saati sitten tulevien. Mikä neuvoksi? Toimitusjohtaja

Sari Ilo on Vuoden Coach 2021

Vuoden Coach -tunnustus myönnetään henkilölle, joka on toiminnaltaan merkittävästi edistänyt coaching-alan kehittymistä Suomessa, edistänyt coachingin tai coachaavan johtamisotteen näkyvyyttä ja tunnettuutta

Osaamisen kehittäminen on strateginen valinta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n raportin Uudistuminen lähtee osaamisesta – Jatkuva oppiminen on yritysten arkea mukaan yritykset investoivat jatkuvaan oppimiseen vuosittain huomattavasti. Investoinnit

Oikeanlaista osaamista vahvistamalla menestykseen

Osaamistarpeita ennakoimalla kilpailukykyä voidaan ylläpitää joustavasti. Osaajapulaa voidaan helpottaa yrityksen tarpeiden mukaisesti räätälöidyillä koulutuksilla. Jatkuvan oppimisen uudistus vastaa työelämän muutoksiin Työelämässä

Oppiminen osana työelämää myös hybridiaikakaudella

Osaamisen johtaminen ja monipuolisten oppimistilanteiden mahdollistaminen työpaikalla on tärkeää edelleen hybridityöskentelyn, eli fyysisen työpaikalla tapahtuvan työskentelyn ja etätyöskentelyn yhteismallin, aikana. Työnteon

Herätys suomalaisille yrityksille:

tekoälyosaamisessa jäljessä muista Pohjoismaista Adeccon tuore Global Workforce of the Future 2024 -tutkimus paljastaa, että Suomi laahaa perässä tekoälyn käyttöönotossa ja

Iissä pohditaan työn kipukohtia leirinuotioilla

Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella toteutetussa Työelämän leirinuotiot -hankkeessa työssä jaksamisen haasteet nostetaan rohkeasti esille ja etsitään niihin ratkaisukeskeisiä työkaluja työyhteisövalmentajan johdolla. Tavoitteena