Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Joka kolmas johtaja uskoo tekoälyn päihittävän ihmisen strategiatyössä – uusi tutkimus paljastaa algoritmijohtamisen realiteetit

Lähes kolmannes suomalaisjohtajista uskoo tekoälyn suoriutuvan ihmistä paremmin strategisessa suunnittelussa.  Lähes kaikki ilmoittavat algoritmijohtamisen olevan jo arkipäivää omalla työpaikallaan. Tulokset käyvät ilmi Haaga-Helian tuoreesta Kone johtajana -tutkimuksesta.
Kuva: Pixabay

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun vetämän Kone johtajana -tutkimuksen tuoreen kyselytutkimuksen tulokset on julkistettu. Kyselyyn osallistui 323 asiantuntija- ja tietotyön johtajaa Suomesta.

Kyselyn keskiössä oli algoritminen johtaminen. Tällä tarkoitetaan sitä, kun osa esimiesten työstä siirtyy tekoälyn – käytännössä algoritmien ja tietojärjestelmien – vastuulle.

Noin 60 prosenttia vastaajista raportoi työpaikallaan esiintyvän algoritmijohtamista ainakin jonkin verran. Lisäksi 91 prosenttia ilmoittaa algoritmijohtamista ilmenevän vähintään yhdessä nimetyistä työtehtävistä, esimerkiksi työn määrän ja laadun analysoinnin sekä järjestelmän tuottamien suositusten hyödyntämisen yhteydessä.

Voiko kone olla ihmistä parempi johtaja?

Kun tiedusteltiin konejohtajuuden mahdollisesta paremmuudesta ihmisjohtajaan verrattuna, kone näyttää pärjäävän juuri numeroperusteisissa, analyyttisissa johtamistehtävissä (engl. management) ihmistä paremmin.

Noin 30 prosenttia vastaajista uskoi koneen paremmuuteen myös strategisen suunnittelun kirkastamisen ja tulevaisuuteen suuntavan ajattelun puitteissa.

Kone johtajana -hankkeen vetäjä, vanhempi tutkija Anna Lahtinen uskoo tämän olevan muun muassa suurten ja jatkuvasti kehittyvien kielimallien ansiota.

”Yksi kiinnostavimmista havainnoista oli juuri johtajuustehtäviin (engl. leadership) liittyvä potentiaali”, hän sanoo.

”Odotimme tekoälyjohtajan suoriutumista numeroissa, mutta strateginen ajattelu nousi esiin yllättävän vahvana.”

Tekoäly ei tunteile

Algoritmijohtamisen selkein valtti näyttäisi olevan tasa-arvoisuus. Jopa 73 prosenttia vastaajista pitää positiivisena sitä, että kone perustaa päätökset dataan eikä henkilösuhteisiin. Toisaalta tekoälyn mahdollisuudet esimerkiksi sitoutumisen tai työhyvinvoinnin lisääjänä koettiin heikoksi.

Tutkimustulosten pohjalta voidaan myös todeta, että sukupuoli, ikä tai työskentelysektori eivät merkittävällä tavalla liity luottamukseen tekoälyä kohtaan. Sen sijaan käyttötiheys lisää tekoälymyönteisyyttä.

Mistään sokeasta luottamisesta ei silti ole kysymys, sillä algoritmien läpinäkyvyys on vahva normatiivinen vaatimus.

”Yli 80 % johtajista valitsi mieluummin 75-prosenttisesti tarkan, mutta ymmärrettävän algoritmin kuin mustan laatikon, vaikka se olisi 95-prosenttisesti tarkka”, Anna Lahtinen tarkentaa.

Lähde: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Koti työpaikkana

Pandemian aikana on tärkeää, että jokainen organisaatio toimii vastuullisesti viruksen leviämisen torjunnassa ja noudattaa terveysviranomaisten ohjeita mahdollistamalla työskentelyn etänä, mikäli mahdollista.

KORONA = KOTONA

Koronavirus on tehnyt Suomesta etätyön luvatun maan. Tähän asti kotikonttorilta käsin työskenteleminen on ollut nousussa hitaasti mutta varmasti, kun työnantajat ovat

Vastuunkantajat Oy Ab

Vastuullisuus on yksi työelämän suurimpia teemoja tällä hetkellä – niin yksilön, yrityksen kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Esimerkiksi FIBSin Yritysvastuu 2019 -tutkimuksen mukaan

Kohtaa vai ei kohtaa?

Kohtaanto-ongelma on kotoperäinen riesa, joka riepottaa suomalaisen yhteiskunnan ydintä. Samaan aikaan kun maassa on liikaa työttömiä, on meillä myös avoimia työpaikkoja,

Luottamus vahvaa, mutta palvelu erottaa tulevaisuudessa

Suomalaiset yritykset ovat pääosin tyytyväisiä työeläkevakuutusyhtiöihinsä. EPSI Ratingin tutkimuksen mukaan työeläkeala säilyttää asemansa vakaana ja luotettavana osana vakuutuskenttää: asiakastyytyväisyysindeksi on 69,8.