Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Joka kolmas johtaja uskoo tekoälyn päihittävän ihmisen strategiatyössä – uusi tutkimus paljastaa algoritmijohtamisen realiteetit

Lähes kolmannes suomalaisjohtajista uskoo tekoälyn suoriutuvan ihmistä paremmin strategisessa suunnittelussa.  Lähes kaikki ilmoittavat algoritmijohtamisen olevan jo arkipäivää omalla työpaikallaan. Tulokset käyvät ilmi Haaga-Helian tuoreesta Kone johtajana -tutkimuksesta.
Kuva: Pixabay

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun vetämän Kone johtajana -tutkimuksen tuoreen kyselytutkimuksen tulokset on julkistettu. Kyselyyn osallistui 323 asiantuntija- ja tietotyön johtajaa Suomesta.

Kyselyn keskiössä oli algoritminen johtaminen. Tällä tarkoitetaan sitä, kun osa esimiesten työstä siirtyy tekoälyn – käytännössä algoritmien ja tietojärjestelmien – vastuulle.

Noin 60 prosenttia vastaajista raportoi työpaikallaan esiintyvän algoritmijohtamista ainakin jonkin verran. Lisäksi 91 prosenttia ilmoittaa algoritmijohtamista ilmenevän vähintään yhdessä nimetyistä työtehtävistä, esimerkiksi työn määrän ja laadun analysoinnin sekä järjestelmän tuottamien suositusten hyödyntämisen yhteydessä.

Voiko kone olla ihmistä parempi johtaja?

Kun tiedusteltiin konejohtajuuden mahdollisesta paremmuudesta ihmisjohtajaan verrattuna, kone näyttää pärjäävän juuri numeroperusteisissa, analyyttisissa johtamistehtävissä (engl. management) ihmistä paremmin.

Noin 30 prosenttia vastaajista uskoi koneen paremmuuteen myös strategisen suunnittelun kirkastamisen ja tulevaisuuteen suuntavan ajattelun puitteissa.

Kone johtajana -hankkeen vetäjä, vanhempi tutkija Anna Lahtinen uskoo tämän olevan muun muassa suurten ja jatkuvasti kehittyvien kielimallien ansiota.

”Yksi kiinnostavimmista havainnoista oli juuri johtajuustehtäviin (engl. leadership) liittyvä potentiaali”, hän sanoo.

”Odotimme tekoälyjohtajan suoriutumista numeroissa, mutta strateginen ajattelu nousi esiin yllättävän vahvana.”

Tekoäly ei tunteile

Algoritmijohtamisen selkein valtti näyttäisi olevan tasa-arvoisuus. Jopa 73 prosenttia vastaajista pitää positiivisena sitä, että kone perustaa päätökset dataan eikä henkilösuhteisiin. Toisaalta tekoälyn mahdollisuudet esimerkiksi sitoutumisen tai työhyvinvoinnin lisääjänä koettiin heikoksi.

Tutkimustulosten pohjalta voidaan myös todeta, että sukupuoli, ikä tai työskentelysektori eivät merkittävällä tavalla liity luottamukseen tekoälyä kohtaan. Sen sijaan käyttötiheys lisää tekoälymyönteisyyttä.

Mistään sokeasta luottamisesta ei silti ole kysymys, sillä algoritmien läpinäkyvyys on vahva normatiivinen vaatimus.

”Yli 80 % johtajista valitsi mieluummin 75-prosenttisesti tarkan, mutta ymmärrettävän algoritmin kuin mustan laatikon, vaikka se olisi 95-prosenttisesti tarkka”, Anna Lahtinen tarkentaa.

Lähde: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Kestikö pää koronakurimuksen?

Kun korona viimein hiipuu takavasemmalle, suomalaisilla työpaikoilla tarvitaan uudenlaista työkyvyn johtamista. Etätyö asettaa omat haasteensa esihenkilöille, koska monessa organisaatiossa pitkäksi venähtänyt

Pullon henki karkuteillä

Korona-aika on opettanut meille ihmisyyden perusasioita: ilman yhteisöllisyyttä ja luottamusta toisiin ihmisiin on vaikea saada mitään aikaan. Ihmisten hyvinvointi nousi huolenaiheeksi

Serendipiteetin seireeninkutsu

Tunnetko jo serendipiteetin? – Jos et, ei se mitään. Ymmärrys serendipisyydestä ei ole levinnyt vielä laajasti Suomessa, vaikka se on olennainen

Koronakumipallot

Korona väistyy, mutta tuskastuttavan hitaasti. Kotikonttorien sankarit ovat huomanneet, että urheista tilapäisfikseistä (”kyllä yhden viikon Teamsit nyt saunan lauteilta hoituu”) ei

Luota filosofiin!

Kun valkokaulusväki jumittaa kuukausikaupalla kotikonttorissa, voi etätyö hyvinkin alkaa maistua puulta ja villasukkalook kyllästyttää. Mutta tämän introvertin ja erakon unelma voi

Etätyön erikoisjoukot

Viimeisen puolen vuoden aikana etätyö on hypännyt marginaalista vahvasti valtavirtaan ympäri Eurooppaa. Työ- ja elinolosuhteiden säätiö Eurofound julkaisi keväällä tutkimuksen siitä,

6 vinkkiä etätiimin johtamiseen

Kirjoittaja: Hanna Mattinen Koronavirus pakotti monet etätöihin ensimmäistä kertaa. Miten saada työt sujumaan niin, että myös työn ilo säilyy? Tänä keväänä

Ihmisläheisen työelämän palkitsemisgaala

Uusi ihmisläheisen työelämän esiin nostava kilpailu HumanPower23 järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Kyseessä on tärkeä ja merkityksellinen ihmisläheisen organisaatiokulttuurin kohtaamispaikka ja

Älä valita, vaikuta

Kirjoittaja: Marja-Liisa Manka Iso ruuvi kiristää kaikkia työntekijöitä: työuupumuksen riskiryhmään kuuluu noin joka neljäs Työterveyslaitoksen seurantatutkimukseen vastanneesta. Siis 625 000:tta työntekijää,

Jokainen työtapaturma on liikaa

Työtapaturmia on vaikea kitkeä kokonaan pois. Esimerkiksi viime vuonna sattui yhteensä 114 600 palkansaajien työtapaturmaa, joista 92 000 oli työpaikkatapaturmia ja

Kun DI kohtaa D&I:n

Kun puhumme yrityskulttuurista, niin mistä me tarkalleen ottaen puhumme? Yrityskulttuuri on sekava soppa arvoja, uskomuksia, käsityksiä ja käytäntöjä. Harva saa siitä

Astronautit etätöissä

David Bowien klassikkobiisissä Space Oddity lennonjohto viestii avaruuden halki kiitävän astronautin kanssa. Lukua täytyy pitää monen sortin teknisestä aspektista ja myös

Varhaisen vastuullisuuden malli

Vastuullisuus on valttia liiketoiminnassa – mutta ihan uusi asia Suomessa se ei ole. Jo yli sata vuotta sitten valveutuneet teollisuussuvut tarjosivat

Palautumisen paikka

Koronapandemian yhä vain pitkittyessä tarvitaan kaikki keinot käyttöön, jotta väki pysyy työkykyisenä – ja edes jotenkin järjissään. Työterveyslaitoksen toteuttama Mielenterveyden tuen