Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Itseohjautuvuus ei tarkoita yksilön autonomiaa

Itseohjautuva toimintakulttuuri voi olla todellinen kilpailuetu, uskoo toimitusjohtaja Nenne Amnell Algu Oy:stä.

”Itseohjautuvuus voi tuoda organisaatioon systeemisen muutoksen, joka mahdollistaa ketterät suunnanmuutokset asiakastarpeen mukaan aivan eri tavalla kuin ennen”, Amnell toteaa.

Itseohjautuvuus ei kuitenkaan tarkoita yksilön autonomiaa, hän huomauttaa. ”Enemmän on kysymys siitä, että ohjaudutaan yhdessä, tiimeinä tai soluina, oikeaan suuntaan.”

Itseohjautuvuuden kannalta tärkeää on myös se, että yrityksen strateginen viestintä on osallistavaa ja läpinäkyvää. Tätä tarvitaan, koska itseohjautuvuus voi olla myös pelottavaa, etenkin jos talossa ei ole totuttu osallistavaan malliin.

”Poisoppiminen on se haaste monessa isossa organisaatiossa, jossa asiat on pitkän aikaa tehty tietyllä tavalla”, Amnell pohtii.

Nenne Amnell, Algu Oy

Mene pintaa syvemmälle
Muutos on silti mahdollista, mikäli etenkin pomoporras on hereillä ja valmis myös itse muuttumaan. ”Johdon ja esimiesten on sitouduttava edistämään itseohjautuvuutta tai muutos jää pintapuoliseksi. Jotta ajattelussa saadaan aikaan muutos, coachingista voi olla apua.”

Coachin avulla voidaan mm. etsiä ”muutoksen mahdollistajia” organisaation sisältä eli niitä mielipidejohtajia ja muita avainhenkilöitä, joilla on suuri vaikutus muutoksen onnistumiseen. ”Tärkeää on myös tunnistaa ne lukot, jotka estävät tai hidastavat itseohjautuvan kulttuurin juurtumista”, Amnell toteaa.

”Keskeinen kysymys on aina se, miten työntekijät saadaan mukaan ketteryyttä rakentamaan. Prosessin on myös oltava riittävän tehokas ja tuloksiin tähtäävää osallisuuden kautta.”

”Tehokkuuteen liittyy juuri tulosvastuullisuus: toiminnan ja sen tulosten arviointi on erittäin tärkeää”, Amnell korostaa.

”Tällöin avainasemassa on yhteisen tekemisen arvioiminen, ei niinkään yksilöiden.”

Teksti: Sami. J. Anteroinen

Nenne Amnell, Algu Oy

Jaa tämä artikkeli: 

Osaaminen

Herätys suomalaisille yrityksille:

tekoälyosaamisessa jäljessä muista Pohjoismaista Adeccon tuore Global Workforce of the Future 2024 -tutkimus paljastaa, että Suomi laahaa perässä tekoälyn käyttöönotossa ja

Iissä pohditaan työn kipukohtia leirinuotioilla

Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella toteutetussa Työelämän leirinuotiot -hankkeessa työssä jaksamisen haasteet nostetaan rohkeasti esille ja etsitään niihin ratkaisukeskeisiä työkaluja työyhteisövalmentajan johdolla. Tavoitteena

Osaamisvaje vai osaamisvaranto?

Työpaikoilla on jatkuvia ongelmia, koska yritykset eivät löydä osaavaa työvoimaa edes nykyisten haasteiden selättämiseen – saati sitten tulevien. Mikä neuvoksi? Toimitusjohtaja

Sari Ilo on Vuoden Coach 2021

Vuoden Coach -tunnustus myönnetään henkilölle, joka on toiminnaltaan merkittävästi edistänyt coaching-alan kehittymistä Suomessa, edistänyt coachingin tai coachaavan johtamisotteen näkyvyyttä ja tunnettuutta

Osaamisen kehittäminen on strateginen valinta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n raportin Uudistuminen lähtee osaamisesta – Jatkuva oppiminen on yritysten arkea mukaan yritykset investoivat jatkuvaan oppimiseen vuosittain huomattavasti. Investoinnit

Oikeanlaista osaamista vahvistamalla menestykseen

Osaamistarpeita ennakoimalla kilpailukykyä voidaan ylläpitää joustavasti. Osaajapulaa voidaan helpottaa yrityksen tarpeiden mukaisesti räätälöidyillä koulutuksilla. Jatkuvan oppimisen uudistus vastaa työelämän muutoksiin Työelämässä

Oppiminen osana työelämää myös hybridiaikakaudella

Osaamisen johtaminen ja monipuolisten oppimistilanteiden mahdollistaminen työpaikalla on tärkeää edelleen hybridityöskentelyn, eli fyysisen työpaikalla tapahtuvan työskentelyn ja etätyöskentelyn yhteismallin, aikana. Työnteon