Työsuhteen voi 1.1.2026 alkaen irtisanoa kevyemmin perustein, jos työntekijä rikkoo työsuhteesta johtuvia velvollisuuksiaan. Irtisanomisperusteen täyttymistä arvioidaan edelleen kokonaisharkinnalla, eikä irtisanomista saa tehdä vähäisestä tai syrjivästä syystä.
Työntekijän irtisanomiskynnyksen madaltaminen on yksi pääministeri Petteri Orpon hallituksen työmarkkinauudistuksista.
”Tavoitteenamme on purkaa työllistämisen esteitä ja rohkaista rekrytoimaan. Muutos on tärkeä erityisesti pienille yrityksille, jotka pitävät irtisanomiseen liittyviä oikeudellisia riskejä merkittävänä esteenä työllistämiselle. Me haluamme poistaa yritysten työllistämisen esteitä, jotta yhä useampi ihminen pääsisi töihin”, työministeri Matias Marttinen sanoo.
Työsopimuksen irtisanomisen syyn tulee olla asiallinen – mielivaltaiset perusteet kielletty jatkossakin
Työnantaja on saanut aiemmin irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen, jos siihen on työntekijästä johtuva asiallinen ja painava syy. Työsopimuksen päättämiseen riittää jatkossa asiallinen syy.
Asiallisena syynä voidaan pitää ainakin tilanteita, joissa työntekijä rikkoo tai laiminlyö työsuhteeseen vaikuttavia velvoitteitaan tai
työntekijän edellytykset työntekoon ovat muuttuneet niin olennaisesti, ettei hän enää kykene selviytymään työtehtävistään.
Käytännössä työntekijän velvoitteiden laiminlyöntinä voidaan pitää esimerkiksi työnantajan antamien määräysten noudattamatta jättämistä, töiden laiminlyömistä, perusteetonta poissaoloa, epäasiallista käytöstä sekä huolimattomuutta työssä.
Mikä tahansa moitittava käytös tai puutteellinen työsuoritus ei riitä irtisanomisperusteeksi. Vähäistä tai syrjivää syytä ei jatkossakaan pidetä asiallisena syynä irtisanomiselle. Irtisanomisperusteen täyttymistä arvioidaan jatkossakin kokonaisharkinnalla, jossa huomioidaan kaikki työnantajan ja työntekijän olosuhteet.
Kuten aiemmin, työnantajan tulee huomioida myös muut työnantajan ja työntekijän velvollisuudet sekä kielletyt irtisanomisperusteet.
Työntekijää ei saa jatkossakaan irtisanoa ennen kuin hänelle on annettu varoitus ja mahdollisuus korjata menettelynsä. Poikkeuksena ovat niin vakavat rikkomukset, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista.
Työnantajan on aiemmin ollut selvitettävä ennen irtisanomista, voisiko työntekijän sijoittaa muuhun työhön irtisanomisen sijaan. Jatkossa työnantajalla on velvollisuus uudelleensijoitukseen vain tilanteissa, joissa työntekijän edellytykset työntekoon ovat muuttuneet työsuhteen aikana. Näin on esimerkiksi silloin, kun työntekijän edellytykset työntekoon ovat heikentyneet sairauden, vamman tai työtapaturman vuoksi.
Lakimuutosten vaikutukset seurantaan
Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2025 esityksen lainsäädäntöön, joka koskee henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta.
Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen 19.12.2025. Eduskunta antoi vastauksessaan kolme lausumaa, joilla eduskunta edellyttää hallitukselta toimenpiteitä vuoden 2028 loppuun mennessä. Valtioneuvoston tulee seurata lakimuutosten vaikutuksia raskaus- ja perhevapaasyrjinnän lisääntymiseen, työntekijöiden asemaan ja työllisyyteen sekä käytännön vaikutuksia irtisanomiskynnykseen. Eduskunta edellyttää lisäksi, että valtioneuvosto arvioi tarvetta ulottaa muutokset koskemaan myös virkasuhteessa tehtävää työtä.
Valtioneuvosto käsitteli eduskunnan vastausta valtioneuvoston yleisistunnossa 22.12.2025. Tasavallan presidentti vahvisti lakimuutokset presidentin esittelyssä 22.12.2025. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2026.
Kuvat: Pexels
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
