Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

HR-ratkaisut hyvinvoinnin tukena

Etäjohtaminen vaatii herkkiä tuntosarvia ja arkea helpottavia työkaluja

Esihenkilöiden tehtäväkenttä on murroksessa etätöiden yleistyttyä nopeasti. Toimivat HR-ratkaisut helpottavat esihenkilöiden työtä vapauttamalla aikaa oikeasti merkityksellisiin asioihin, kuten läsnäoloon ja henkilöstön kehittämiseen.

”Etätöihin siirtymisestä seurannut digiloikka on näkynyt esihenkilöidenkin työkuormassa. Etätyön johtaminen vaatii herkkiä tuntosarvia, jotta kaikilla on hyvä olla ja työn imu säilyy”, pohtii Country HR Eliisa Valkonen ohjelmistoalan palveluyritys Vismalta.

Palaverit kuormittavat esihenkilöitä ja kahdenkeskisten keskustelujen järjestäminen alaisten kanssa vie aikaa. Palaveriähkyn selättämiseksi Vismalla järjestetään osa palavereista ulkona kävellen ja kuulokkeiden välityksellä keskustellen.

Työajanseuranta on tärkeä työhyvinvoinnin mittari

Työaikalaki velvoittaa yrityksiä seuraamaan työaikaa myös etätöissä. Työaikaa seuraamalla voidaan pitää silmällä myös työntekijöiden jaksamista ja näin kehittää työhyvinvointia paremmalle tasolle.

”Työhyvinvointia seuratessa on tärkeää valita työaikakirjauksiin sellainen työkalu, joka tukee tätä tavoitetta. Esimerkiksi sähköpostihälytykset henkilöstöhallinnolle silloin kun työntekijän tunnit alkavat paukkua on kätevä ominaisuus. Kuten monissa asioissa, myös työaikakirjauksessa toimivat työkalut ovat kaiken A ja O. Mobiilileimaus on tänä päivänä must have -ominaisuus helppouden kannalta”, sanoo Valkonen.

Visma, työajan seuranta

Taidot kehittyvät valmennuksen avulla

Vismalla henkilöstön hyvinvointia tuetaan tarjoamalla erilaisia valmennuksia ja asiantuntijaluentoja, joissa käsitellään hyvinvoinnin eri osa-alueita kuten unta, ravitsemusta, stressiä ja motivaatiota sekä työn tekemisen rutiineita ja kalenterin hallintaa. Valmennukset järjestetään etänä ja niihin voi hakeutua matalalla kynnyksellä.

”Olemme tarjonneet esihenkilöille fasilitointitaitovalmennusta, jotta tiimit saadaan toimimaan yhteistyössä ja palavereissa hiljaisimmatkin osallistuisivat ideointiin. Käydyt koulutukset ja uudet taidot tallennetaan Saima HR -järjestelmään, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi koulutussuunnitelmien tueksi”, Valkonen lisää.

Lue lisää Visman arkea helpottavista työkaluista!

Teksti: Merja Maukonen

Jaa tämä artikkeli: 

Teknologia

Pääkirjoitus: Työelämän tekoäly ei odota valmiita organisaatioita

Tekoälystä on tullut työelämän muutosvoima, jota organisaatiot eivät enää voi käsitellä vain yksittäisenä teknologiahankkeena. Se vaikuttaa tehtäviin, osaamisvaatimuksiin, työn tekemisen tapoihin ja myös siihen, millaista johtamista työpaikoilla tarvitaan. Muutos on kuitenkin vasta alussa.

Tekoäly muuttaa työtä – pysyykö henkilöstö muutoksen vauhdissa?

LUT-yliopiston professori Mika Ruokonen kysyi HR-viestin numerossa 3/2026 pysyvätkö organisaatiot mukana tekoälyn kehityksessä. Kysymys on äärimmäisen ajankohtainen. Euroopan investointipankin tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että peräti kaksi kolmasosaa suomalaisyrityksistä (66 %) käyttää jo generatiivista tekoälyä, mikä on selvästi enemmän kuin EU:n keskiarvo 37 %.

Muuta osaamisen hallinta strategiseksi voimavaraksi

Ymmärrätkö todella henkilöstösi vahvuudet ja kehitystarpeet? Ilman kokonaisymmärrystä organisaation osaamisesta, datalähtöinen henkilöstösuunnittelu on mahdotonta. Sympalla on tähän ratkaisu.  Ohjelman avulla saat

Daisy tuli taloon

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä