Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Henkilöstöliikunnan onnistuminen vaatii muutoksia työkulttuuriin

Kirjoittaja: Matleena Livson

Löytyykö teidänkin työpaikaltanne jumppapalloja ja -keppejä? Sähköpöytiä ja asiointipyöriä? Lupa käyttää tunti viikossa työaikaa liikkumiseen?

Ilahduttavan monella työpaikalla on luotu lukuisia mahdollisuuksia lisätä liikettä työpäiviin, työmatkoille ja vapaa-ajalle. Tuoreen Henkilöstöliikuntabarometrin mukaan henkilöstöliikuntaa tuetaan 85%:ssa työpaikoista. Muodollisesti asiat ovat siis monella työpaikalla hyvin, mutta sallivatko työkulttuuri ja työjärjestelyt liikuntamahdollisuuksien hyödyntämisen?

Onko oikeasti mahdollista mennä hektisen työpäivän lomassa yhteiseen liikuntahetkeen tai kuuntelemaan hyvinvointiluentoa? Onko ok katkaista istumista kokouksessa tai avokonttorissa, jumpata työmaalla tai pitää aktiivisia, palauttavia taukoja? Onko luontevaa valita portaat hissin sijaan tai tulla posket punaisina ja hiukset kosteina aamupalaveriin reippaan työmatkaliikunnan jäljiltä? Entä saako pyörän huoltoon opastusta ja onko välineitä käytössä myös työpaikalla, jotta pyöräily töihin ihan oikeasti onnistuu, on kivaa ja turvallista?

Hyvän tarjonnan pitää näkyä arjen toimintakulttuurin pienissä rutiineissa. Aikomusten sijaan pitää osoittaa monilla eri tavoilla, kannustavasti ja ylpeänä, että meidän työpaikkamme todella toimii näin. Runsaista mahdollisuuksista pitää myös viestiä henkilöstölle jatkuvasti, monipuolisesti ja monikanavaisesti.

Oikeastaan työyhteisöt voidaan jakaa toimintansa puolesta kolmeen eri ryhmään: ensimmäisessä tarjotaan mahdollisuuksia ja jokainen hyödyntää niitä, miten parhaaksi katsoo. Toisessa ilmapiiri on liikettä suosiva ja positiivinen; kannustetaan ja myös viestitään, että kaikkea tällaista on tarjolla. Kolmannessa toimitaan aktiivisesti eli mennään yhdessä taukoliikuntahetkeen ja pidetään oikeasti kävelypalavereja, eikä vain puhuta niistä. Käytetään pääsääntöisesti portaita tai osallistutaan yhdessä lajikokeiluihin.

Aktiivinen toiminta vaatii ennen kaikkea työkavereiden tukea ja mukaan pyytämistä, mutta myös johtajien ja esimiesten esimerkillä johtamista. Vain näiden avulla avokonttorin aktiivinen tauko tai työmaan aamutreeni voi muuttua ihan yhtä normaaliksi työpaikan rutiiniksi kuin lounastauko tai viikkopalaveri.

Työkulttuurilla tiedetään olevan iso merkitys työnantajakuvan muodostumisessa. Ja työnantajakuvalla taas on iso merkitys hyvien työntekijöiden houkuttelemisessa ja heidän pitämisessä organisaatiossa.

Miten oma työpaikkasi pärjää tässä vertailussa?

Matleena Livson, erityisasiantuntija / Suomen Olympiakomitea

Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailulla halutaan aktivoida yrityksiä ja muita työpaikkoja sekä korostaa liikunnan merkitystä Suomen taloudelle ja
kansanterveydelle.
Kilpailuun osallistuvat työpaikat saavat Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoituksesta työkaluja henkilöstön aktivoimiseen ja liikuntaohjelman systemaattiseen
kehittämiseen. Voittaja
palkitaan Urheilugaalassa.

Lisätietoja: suomenaktiivisintyopaikka.fi

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Kun DI kohtaa D&I:n

Kun puhumme yrityskulttuurista, niin mistä me tarkalleen ottaen puhumme? Yrityskulttuuri on sekava soppa arvoja, uskomuksia, käsityksiä ja käytäntöjä. Harva saa siitä

Astronautit etätöissä

David Bowien klassikkobiisissä Space Oddity lennonjohto viestii avaruuden halki kiitävän astronautin kanssa. Lukua täytyy pitää monen sortin teknisestä aspektista ja myös

Varhaisen vastuullisuuden malli

Vastuullisuus on valttia liiketoiminnassa – mutta ihan uusi asia Suomessa se ei ole. Jo yli sata vuotta sitten valveutuneet teollisuussuvut tarjosivat

Palautumisen paikka

Koronapandemian yhä vain pitkittyessä tarvitaan kaikki keinot käyttöön, jotta väki pysyy työkykyisenä – ja edes jotenkin järjissään. Työterveyslaitoksen toteuttama Mielenterveyden tuen

Kestikö pää koronakurimuksen?

Kun korona viimein hiipuu takavasemmalle, suomalaisilla työpaikoilla tarvitaan uudenlaista työkyvyn johtamista. Etätyö asettaa omat haasteensa esihenkilöille, koska monessa organisaatiossa pitkäksi venähtänyt

Pullon henki karkuteillä

Korona-aika on opettanut meille ihmisyyden perusasioita: ilman yhteisöllisyyttä ja luottamusta toisiin ihmisiin on vaikea saada mitään aikaan. Ihmisten hyvinvointi nousi huolenaiheeksi

Serendipiteetin seireeninkutsu

Tunnetko jo serendipiteetin? – Jos et, ei se mitään. Ymmärrys serendipisyydestä ei ole levinnyt vielä laajasti Suomessa, vaikka se on olennainen

Koronakumipallot

Korona väistyy, mutta tuskastuttavan hitaasti. Kotikonttorien sankarit ovat huomanneet, että urheista tilapäisfikseistä (”kyllä yhden viikon Teamsit nyt saunan lauteilta hoituu”) ei

Tehostamisen tarpeessa

Työhyvinvointi on aina ollut organisaatioiden keskeinen voimavara, mutta nykyään sen merkitys korostuu entisestään. Teknologian nopea kehitys ja työkulttuurin muutokset ovat tuoneet

Työelämän Skylla ja Kharydis

Kun koronasta selvittiin, niin seuraava konttorien vitsaus on – tylsyys? Työterveyslaitoksen ja Emlyon Business Schoolin tutkimuksen mukaan työssä tylsistyminen voi aiheuttaa

Än-yy-tee- nyt! Pysähdy!

Kirjoittaja: Ella Karvinen Seuraa arvoitus: mikä edistää työnantajamielikuvaa, maksaa itsensä takaisin ja tuottaa uusia oivalluksia, mutta on samalla merkittävä keino kantaa

Hybridien planeetta

Etätyö mullisti kaiken – vai mullistiko? – Esimerkiksi Työterveyslaitoksen Hybridityö, etätyö ja läsnätyö (HELP) -projekti tutki työn tuottavuutta ja työhyvinvointia monipaikkaisessa

Stailaamisen edelläkävijäksi sattumalta

Sisustusalan yrittäjän arki täyttyy mukaansatempaavista projekteista Televisiosta tuttu sisustussuunnittelija Niina Ahonen on ollut lapsesta saakka kiinnostunut sisustuksesta. Sisustusalan yrittäjäksi ja stailaamisen

Ihmisläheisen työelämän palkitsemisgaala

Uusi ihmisläheisen työelämän esiin nostava kilpailu HumanPower23 järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Kyseessä on tärkeä ja merkityksellinen ihmisläheisen organisaatiokulttuurin kohtaamispaikka ja

Älä valita, vaikuta

Kirjoittaja: Marja-Liisa Manka Iso ruuvi kiristää kaikkia työntekijöitä: työuupumuksen riskiryhmään kuuluu noin joka neljäs Työterveyslaitoksen seurantatutkimukseen vastanneesta. Siis 625 000:tta työntekijää,

Jokainen työtapaturma on liikaa

Työtapaturmia on vaikea kitkeä kokonaan pois. Esimerkiksi viime vuonna sattui yhteensä 114 600 palkansaajien työtapaturmaa, joista 92 000 oli työpaikkatapaturmia ja