Kirjoittaja: Sirpa Leppäluoto
Asiantuntija-artikkeli
Teetkö sinäkin harmaata ylityötä? osa 2. Ensimmäisessä osassa läpikäytiin, mikä on ylityön, liukumien ja harmaan ylityön välinen ero. Tässä toisessa osassa paneudun siihen, miksi harmaata ylityötä tehdään ja miten sitä voi vähentää.
Työaikalain ulkopuolella oleminen ja kiinteä kokonaiskorvaus
Harmaata ylityötä tehdään paljon myös siksi, että monilla työpaikoilla työaikalain soveltamisalaa luullaan todellista paljon suppeammaksi. ”Olen esimiesasemassa eikä minulla ole työaikaa” tai ”teen itsenäistä asiantuntijatyötä, ei tähän sovellu työaikalaki” ovat yleisiä hokemia, joita moni työntekijä itsekin ylpeänä viljelee.
Asiantuntijatyössä kuitenkin joitakin harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta ollaan työaikalain ulkopuolella vain silloin, kun kyse on koko yrityksen tai sen itsenäisen osan johtamisesta, taikka siihen rinnastettavasta itsenäisestä tehtävästä. Rinnasteinen tehtävä ei ole esimerkiksi keskijohtoon kuuluva esihenkilötehtävä, eli tällainenkin henkilö kuuluu työaikalain piiriin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ylityökorvaus on maksettava ja ko. esihenkilö-työntekijän suostumus saatava ylitöihin.
Usein myös törmää oletukseen, että ylityökorvaukset voisivat sisältyä kuukausipalkkaan. Näin ei ole, mutta erillisestä kuukausikorvauksesta voidaan sopia. Tämä edellyttää, että työntekijän pääasiallisena tehtävänä on johtaa ja valvoa muiden työntekijöiden työtä. Kiinteästä korvauksesta voidaan sopia myös joustotyösopimuksen tehneiden asiantuntijoiden kanssa, mutta joustotyösopimus on harvinainen – sitä ei pidä sekoittaa liukuvaan työaikaan. Joissakin työehtosopimuksissa mahdollistetaan lisäksi paikallinen sopiminen erillisestä kuukausikorvauksesta laajemminkin.
Etätyö ja työajat
Etänä tehty työ on työaikalain näkökulmasta työaikaa samalla tavalla kuin työnantajan toimipisteessä tehty työ. Usein törmää kuitenkin työpaikkojen käytäntöihin, joiden mukaan etätyössä ei voi hyödyntää liukumia tai tehdä ylityötä. Nämä lienevät jäänteitä vanhasta työaikalaista, jossa etätyö oli erilaisessa asemassa. Etätyösopimuksia ja -ohjeistuksia voi toki olla monenlaisia, mutta ylityötä koskeva sääntely on työntekijän hyväksi pakottavaa. Nykyaikaa olisi joka tapauksessa ajantasaistaa työajanseurantajärjestelmät sellaisiksi, että etätyö tunnistetaan samanlaiseksi työksi kuin toimistolla tehtävä työ.
Mitä asialle pitäisi tehdä?
On työnantajan vastuulla seurata käytettyä työaikaa ja huolehtia riittävästä resursoinnista. Työnantajalla on työturvallisuussääntelynkin perusteella vastuu huolehtia työntekijöiden jaksamisesta. Asiantuntijalla on toki itselläänkin vastuu työajastaan huolehtimisesta. Jos työtä on jatkuvasti liikaa, kannattaa ottaa työkuorma puheeksi oman esihenkilönsä kanssa ja muutenkin reagoida tilanteeseen. Kannattaa olla aktiivinen myös oman työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen/valtuutetun suuntaan, sekä tarvittaessa olla omaan liittoon yhteydessä. Myös aluehallintovirastot valvovat työaikalainsäädännön noudattamista.
Jos haluaa varmistaa oikeuttaan ylityökorvauksiin, kannattaa lisäksi nimenomaisesti kertoa esihenkilölleen, ettei jokin projekti tule valmiiksi säännöllisenä työaikana ja kysyä, kuinka toimitaan.
Liukuva työaika tarkoittaa sitä, että työntekijä saa itse vaikuttaa työaikoihinsa. Plus-saldoja ei tarvitse tehdä sitä varten, että työtä on liikaa. Mikäli asiantuntijat vaatisivat ylityökorvauksia enemmän, saattaisi se motivoida työnantajaa hankkimaan lisää resursseja.
Säännöllinen työaika: Työaikalaissa 8 h/vrk ja 40 h/viikko. Voidaan sopia toisin työehtosopimuksissa ja rajoitetusti myös työsopimuksissa.
Ylityö: Työ, joka ylittää työaikalaissa tarkoitetun säännöllisen työajan enimmäismäärän ja jota tehdään työnantajan aloitteesta. Ylityöstä maksetaan korotettu tuntipalkka.
Lisätyö: Työ, jota tehdään työnantajan aloitteesta ja sovitun työajan lisäksi, ja joka ei ylitä laissa säädettyä säännöllistä työaikaa. Lakisääteistä säännöllistä työaikaa lyhyempi työaika voi perustua työsopimukseen tai työehtosopimukseen. Lisätyöstä maksetaan normaali tuntipalkka.
Liukuva työaika: Työnantajan ja työntekijän välinen sopimus, jonka mukaan työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työaikansa sijoittamisesta.
Harmaa ylityö: Ei lakiin perustuva eikä muutenkaan täsmällinen käsite. Harmaalla ylityöllä tarkoitetaan usein ylimääräistä työtä, jota ei kirjata mihinkään tai josta ei makseta korvausta.
Työaikalainsäädäntö on enimmäkseen pakottavaa, eli työntekijän vahingoksi ei voi sopia toisin. Työehtosopimuksella voi sopia ylityösääntelyyn tiettyjä poikkeuksia, mutta niitä ei ole ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksissa paljon.
Sirpa Leppäluoto
Työmarkkinajohtaja, Asiantuntijat ja Esihenkilöt ASIA ry
Tämä on toinen osa ASIAn työmarkkinajohtaja Sirpa Leppäluodon kaksiosaisesta artikkelista ”Teetkö sinäkin harmaata ylityötä?”. Ensimmäinen osa löytyy TÄÄLTÄ!
