Etätyössä tylsistyminen on kasvanut, läsnätyössä puolestaan työn imu ja työkyky ovat alentuneet koronan pitkittyessä. Pientä helpotusta työelämän poikkeukselliseen tilanteeseen voi tuoda hybridityö. Samoin etätyötä tekevien keskuudessa asuminen muiden kanssa tukee työhyvinvointia. Havainnot ovat Työterveyslaitoksen, Miten Suomi voi? -tutkimuksesta, joka seuraa työhyvinvoinnin kehittymistä korona-aikana.
Seurantatutkimuksen tuoreimmat tulokset vahvistavat kuvaa
siitä, miten työhyvinvointi on kehittynyt korona-aikana päättyvän
kesän 2021 alkuun mennessä. Kokonaisuutena poikkeuksellinen
ajanjakso on koetellut erityisesti nuorten aikuisten työhyvinvointia.
Loppuvuodesta 2019 kesään 2021 alle 36-vuotiaiden
työssä tylsistyminen ja työuupumusoireet ovat kohonneet selvästi,
kun 36-vuotiaiden ja tätä vanhempien tylsistyminen ja
työuupumusoireet ovat nousseet vain hieman. Vanhemmassa
ryhmässä työn imu ja työkyky ovat jopa kohentuneet vastaavassa
ajassa.
Kyynistyminen ja tylsistyminen työssä ovat kasvaneet
”Osalla korona-aikana työn määrä ja kiire ovat voineet
lisääntyä, kun taas toisille kuormitus on voinut syntyä työnkuvan
kapeutumisesta ja työtovereiden etäisyydestä pitkään
jatkuneen etätyön johdosta. Molemmat voivat lisätä kielteisiä
kokemuksia työstä ja kielteistä asennoitumista työtä kohtaan.
Samalla kuitenkin työssä yhä koetaan selkeästi enemmän
myönteisiä tunteita ja innostumista”, erikoistutkija Janne
Kaltiainen
Työterveyslaitoksesta arvioi.
Selvin ja haitallisin työhyvinvointimuutos on ollut työssä tylsistymisen
yleistyminen. Ilmiö on syytä ottaa vakavasti, ja siihen
kannattaa reagoida.
”Erityisesti runsaasti etätyötä tekeville työ on voinut tarjota
sekä ylistimulaatiota jatkuvina videokokouksina että alistimulaatiota
työpäivien toisteisuutena ja aitojen ihmiskohtaamisten
vähäisyytenä. Akuutin koronan jälkeisistä työn järjestelyistä
sovittaessa työpaikoilla on hyvä ottaa huomioon, että
riittävä määrä läsnätyötä näyttää olevan tärkeää työn mielekkyydelle”,
tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta
muistuttaa.
Aktiivinen yhteydenpito on tärkeää nuorille työntekijöille
Erityisesti nuoret työntekijät tarvitsevat tukea aikana, jolloin
työtä tehdään osin etänä, osin läsnä ja osin hybridimallin
mukaisesti.
”Erityisesti nuorille työuransa alussa oleville ja uuteen työpaikkaan
tuleville kiinnittyminen työyhteisöön on tärkeää. Jatkuva
ja pakotettu etätyö tuo tähän omat haasteensa. Tällöin
keskiöön nousevat aktiivinen yhteydenpito ja työn myönteisten
tulosten näkyväksi tekeminen myös nuorelle työntekijälle itselleen
esimerkiksi rakentavan palautteen antamisen kautta. Nuorista
muita vastaajia harvempi koki näkevänsä työnsä myönteiset
tulokset helposti”, Kaltiainen korostaa.
Hybridityö lisää työn imua ja esihenkilöihin luotetaan
Tutkimuksen osoittamat hyvinvoinnin erot hybridityön ja muiden
työjärjestelyiden välillä kesäkuussa 2021 ovat pieniä,
eivätkä tilastollisesti merkitseviä. Miten voit? -työhyvinvointitestin
laajempi aineisto antaa kuitenkin lisätukea samalle
havainnolle: hybridityössä koetaan hieman muita enemmän
työn imua ja muita vähemmän työssä tylsistymistä.
Tutkimus antaa viitteitä siitä, että hybridityössä luotetaan
työtovereihin enemmän kuin etätyössä. Samoin esihenkilötyössä
on onnistuttu, mikä auttaa koko henkilöstöä.
”Esihenkilöiden hyvinvointi on pysynyt hyvällä tasolla
korona-aikana. Se on osaltaan voinut vaikuttaa siihen, että
tehtiinpä työtä läsnä, etänä tai hybridinä, luottamus esihenkilöön
ja yhteenkuuluvuus työpaikkaan ovat suurta. Etätyön johtamisen
mahdollisuudesta kertoo, että etätyötä tehneet kokevat
jopa läsnätyötä useammin saaneensa esihenkilöltään tukea”,
Hakanen huomauttaa.
Miten Suomi voi? ‑tutkimuksessa tällä kertaa esitellyt
tulokset perustuvat kahden kyselyaineiston tilastollisiin analyyseihin.
Taloustutkimus on tehnyt Työterveyslaitoksen toimeksiannosta
kyselyt, joiden aineistot on kerätty työssäkäyviltä
18–65-vuotiailta suomalaisilta. Samoilta henkilöiltä kerätyssä
seuranta-aineistossa on vastaukset noin kuuden kuukauden
välein joulukuusta 2019 kesäkuuhun 2021. Vastaajia on
542. Seurannassa on saatu ainutlaatuista tietoa kokemusten
kehittymisestä koronaa edeltäneestä tilanteesta ja sen aikana.
Lisäksi on kahdesti kerätty satunnaisotos eri vastaajilta. Loppuvuodesta
2019 vastaajia oli 1 567 ja kesällä 2021 heitä
oli 1 418. Näin on saatu suuremmalta määrältä tarkempaa
tietoa eri vastaajaryhmien, kuten nuorten, tilanteesta tiettynä
ajankohtana.
Tutustu tutkimuksen tuloksiin hankkeen verkkosivuilla:
www.ttl.fi/tutkimushanke/miten-suomi-voi/
Lähde: TTL
