Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Ei saa dropata tunnelmaa

Kuva: Simo Pirskanen

”Tsemppiä!” olemme toivotelleet toisillemme ja positiivista mielialaa on yritetty pitää yllä, vaikka väkisin. Viime kuukausina on yhä useampi kuitenkin huomannut ilmapiirin kiristyneen ja väsymyksen iskeneen. Mitä ihmettä on tapahtunut?

Pitkään jatkuessaan epävarmat ajat tekevät näkyväksi organisaation vahvuudet ja heikkoudet. Erityisesti nyt näkyy se, onko sorruttu pakotettuun positiivisuuteen vai osataanko työyhteisössä käsitellä vaikeita asioita rakentavasti.

Tutkimusten mukaan negatiivisten tunteiden tukahduttaminen vie energiaa ja valittamisen kieltäminen vain pahentaa tilannetta. Miten ikävistä asioista sitten voi puhua, ettei leimaannu työyhteisön tunnelman droppaajaksi?

Kokeile Kolmea Kovaa K:ta.

Jos kysyt ne itseltäsi, selkeytät omaakin viestintääsi. Jos taas kysyt muilta, autat työyhteisöäsi käsittelemään rakentavasti negatiivisia tunteita ja vaikeita asioita.

  1. Kuuntele. Mikä huolestuttaa tai ketuttaa? Älä torppaa tai selitä asioita pois. Auta toista kääntämään valitus tavoitteen muotoon: miten asian tulisi olla? Tärkein askel on jo otettu, kun uskallamme myöntää, että ”meillä joku kokee tilanteen näin”.
  2. Kysy. Voinko itse vaikuttaa asian tilaan? Millaisia resursseja ja vahvuuksia on käytössämme? Mikä olisi ensimmäinen teko, jotta toivottu tila toteutuu? Vai onko kyseessä sellainen juttu, että sitä on vaan siedettävä ja sen kanssa on opittava elämään? Sellaisiakin asioita (työ)elämässä on.
  3. Kiitä. Ajattele, että olipa hyvä, että asia tuli esille. Nyt voimme tehdä jotain. Kiitä kollegoita ja tiimiäsi: kenenkään ei tarvitse selvitä yksin, kaikkien osaaminen on käytössämme. Pienessä asiassa piilee suuri ihme: valituksesta voi kuoriutua ihmisiä yhdistävä kokemus.

Työyhteisö, jossa on hyvä tunneilmasto, kykenee käsittelemään jäsentensä negatiivisia tunteita ja nostattamaan esille myönteisiä tunteita. Siis molempia ja samaan aikaan.

Positiivisten tunteiden herätteleminen on tärkeää, koska erityisesti vaikeina aikoina aivomme tarvitsevat PALJON myönteistä. Sitä ei tarvitse ryhtyä keksimällä keksimään, eikä sen tarvitse olla mitään erityisen loistokasta. Meille ihmisille riittää jo hyvin esimerkiksi tieto siitä, että työtämme arvostetaan ja se on merkityksellistä.

Tapoja on taatusti monia ja neuvojia monenmoisia. Kannattaa kokeilla jotain, sillä vain kokeilemalla tiedät, mikä toimii sinulle ja työyhteisöllesi. Yksi asia on kuitenkin varmaa: työelämässä enemmän kuin ehkä ikinä ennen ihmiset kaipaavat henkilökohtaista kohtaamista ja kuuluksi tulemista.

Sara Remes

Kirjoittaja Saara Remes on työ- ja organisaatiopsykologiaan erikoistunut työyhteisösovittelija sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeinen psykoterapeutti. Saaran sydäntä lähellä ovat ihmiset ja työpaikkojen sujuva arki. Työssään valmentajana, konfliktien sovittelijana ja johdon coachina hän oivalluttaa ja auttaa asiakkaitaan rakentamaan ratkaisuja työelämän haastaviin tilanteisiin.

Jaa tämä artikkeli: 

Osaaminen

Opi oppimaan ja kehity osaajana

Jatkuva oppiminen ja kehitys on elinehto nykyorganisaatioille, ja yksilön osaamispääomassa tärkeimpiä osia on kyky oppia ja omaksua uutta. Koulutustarjontaa on paljon,

Pelillisyys innostaa oppimaan

Interaktiivinen ja osallistava peli on oivallinen vaihtoehto kalvosulkeisille Pelillistetyt vuorovaikutteiset henkilöstökoulutukset ovat joustava tapa järjestää koulutusta etänä ja paikan päällä. Peli

Työhyvinvointijohtamisen uudet tuulet

– hyvä ja hyvinvoiva esihenkilö työhyvinvoinnin edistäjänä hybridityöelämässä Koronapandemia on muovannut työhyvinvointiin ja sen johtamiseen liittyviä vaatimuksia. Työhyvinvoinnin johtamisessa on nyt

Junnaako johtamiskoulutus suomessa vanhoja latuja?

Johtamiskoulutusta tarjoavilla instituutioilla on keskeinen rooli siinä, millaisia esihenkilöitä työpaikoilla esiintyy nyt ja jatkossa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan johtamiskoulutuksessa

Kv-osaaja osaksi työyhteisöä

Kirjoittaja: Virpi Moilanen Nykyisin puhutaan paljon moninaisuudesta ja moninaisesta työyhteisöstä. Mutta mikä ihmeen moninaisuus? Mitä merkitystä moninaisuuden huomioimisella on työyhteisön hyvinvoinnin

Henkilöstötuottavuudella tuloksiin

Hyvä johtaminen ja toimiva organisaatiokulttuuri parantavat henkilöstötuottavuutta. Johtamisessa tärkeää on avoin ja arvostava ote sekä rohkeus tarttua haasteisiin. Osaava, motivoitunut ja

Hyvinvointia yksilöllisellä valmennuksella

Yksilöllinen valmennus parantaa jaksamista ja hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla. Mitatun ja koetun lähtötason perusteella valmennuksessa asetetaan henkilökohtaiset realistiset tavoitteet sekä keinot

Herätys suomalaisille yrityksille:

tekoälyosaamisessa jäljessä muista Pohjoismaista Adeccon tuore Global Workforce of the Future 2024 -tutkimus paljastaa, että Suomi laahaa perässä tekoälyn käyttöönotossa ja

Iissä pohditaan työn kipukohtia leirinuotioilla

Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella toteutetussa Työelämän leirinuotiot -hankkeessa työssä jaksamisen haasteet nostetaan rohkeasti esille ja etsitään niihin ratkaisukeskeisiä työkaluja työyhteisövalmentajan johdolla. Tavoitteena