Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Coaching löytää jatkuvasti uusia uomia

Coaching tähtää tätä nykyä yhä enemmän arkijohtamisen parantamiseen, uskoo Marita Lehikoinen. Yli 20 vuoden kokemuksen coachingista omaava Lehikoinen on nähnyt, kuinka coachingin soveltamismahdollisuudet ovat monipuolistuneet kovastikin. Usein coachingia halutaan, kun jokin muutos tapahtuu:

”Kun esimerkiksi positio tai vastuut muuttuvat työpaikalla, ihminen haluaa varmistaa, että pystyy kasvamaan uuteen, vaativampaan asemaan. Coaching on tässä prosessissa hyödyllinen työkalu”, Lehikoinen arvioi.

Coaching on myös omiaan silloin, kun halutaan selkiyttää niitä rooleja, joita itse kukin meistä omaksuu työyhteisön sisällä eri tilanteissa. ”Tällöin voi olla kysymys esimerkiksi siitä, että voi paremmin yhdistää johtajan ja asiantuntijan roolit omassa itsessään, ja löytää sen oikean roolin kussakin tilanteessa.”

Pehmeä on parempi

Coaching uppoaa otolliseen maaperään jo siksikin, että nykyiset johtajuustrendit painottavat valmentavaa johtamista. Lehikoisen mukana nyt on alettu ymmärtää, että valmentava, ratkaisukeskeinen johtamismalli on sellaista ”pehmeää” johtamista, joka tuo tuloksia.

”Esimerkiksi itseohjautuva organisaatio tarvitsee pehmeää johtamista, jota numeroista saatu data tukee – ja esimies puuttuu tilanteeseen vain etupäässä silloin, kun on erityistä tarvetta.”

Ei Lehikoinen kiroa perinteistä ”numerojohtamistakaan”, vaan näkee että se on bisneksen kannalta välttämätön komponentti – mutta aina pitää pinnistellä, jota nähdään ne asiat ja ihmiset lukujen takana.

Useassa organisaatiossa onkin lähdetty rakentamaan organisaation sisäistä coaching-mallia. Mallissa valmennetaan organisaation omista ihmisistä ns. sisäisiä coacheja, jotka pystyvät auttamaan ja tukemaan esimerkiksi muutostilanteissa, tilanteissa joissa henkilö tarvitsee tukea mm. omaan jaksamiseen, työhyvinvointiin, osaamisen ylläpitoon tai sen kasvattamiseen. Halutaan panostaa aidosti työkulttuuriin ja sen kehittämiseen, mistä ne numerot syntyvät ja ketkä ne tekevät.

Toivelista pomolle

Johtajilta Lehikoinen toivoo kolmea ominaisuutta: itsetuntemusta, avarakatseisuutta ja inhimillisyyttä. Hänen mukaansa kaiken lähtökohta on se, että johtaja tuntee itsensä ja omat tapansa reagoida esimerkiksi paineen alla.

”Avarakatseisuuteen liittyy taas se, että voi nähdä riittävän kauas, jotta voi toimia lähellä ihmistä. Osa johtajan inhimillisyyttä on sitten sen tiedostaminen, että ihmiset ovat kokonaisuuksia ja tilanteet elämässä vaihtelevat”, hän pohtii ja lisää että työelämäkin on elämää, iloineen ja suruineen.

”Yleisesti ottaen työntekijät ovat hyvin sitoutuneita työhönsä ja he ansaitsevat arvostusta”, Lehikoinen toteaa ja neuvoo johtajia ottamaan ”sydäntä mukaan” aamulla konttorille suunnatessaan.

Lisätietoja:
Marita Lehikoinen Oy
P. 040 840 0470
marita@maritalehikoinen.fi

Teksti: Sami J. Anteroinen

Jaa tämä artikkeli: 

Osaaminen

Valon puolella

Työyhteisösovittelija Marianne Tokola kohtaa työelämän möröt, jumit ja kipupisteet – mutta on nähnyt myös ihmeitä yhteisen pöydän ääressä Kun etätyöt nyt

Eettisyys osaksi organisaation arkea

Avoin toimintakulttuuri ja koulutus luovat edellytykset henkilöstön vastuulliselle toiminnalle Eettinen organisaatiokulttuuri perustuu inhimillisyyteen, vastuullisuuteen ja ihmisten oikeudenmukaiseen kohteluun. Eettisiä toimintamalleja voi

Paha olo pois!

Kirjoittaja: Saara Remes Vain pieni osa ihmisistä käyttäytyy työpaikalla huonosti – onneksi. Yhdenkin ihmisen tökerön käytöksen heijastinvaikutus on kuitenkin suorastaan järkyttävä.

Pandemia nosti pintaan tuen tarpeen

”Pandemia lisäsi holististen coaching-palveluiden kysyntää voimakkaasti”, sanoo Life Coach Academyssä koulutusjohtajana työskentelevä Auli Hedman. Yhä useampi yritys on herännyt siihen, että

Palaveriviidakosta mielen poluille

Erja Järvelä teki pitkän uran kansainvälisessä yritysmaailmassa ja väsyi sen hektiseen ylisuorittamisen mentaliteettiin. Ratkaisuna hän hakeutui itsensä äärelle Lapin rauhaan ja

Perhevapaalta työelämään – mutta miten?

Perhevapaalta työelämään -hankkeessa muun muassa autetaan perhevapaalla olevaa tunnistamaan vahvuutensa ja löytämään yksilöllinen polku työelämään sekä edistetään työelämän perheystävällisyyttä kehittämällä eri

Opi oppimaan ja kehity osaajana

Jatkuva oppiminen ja kehitys on elinehto nykyorganisaatioille, ja yksilön osaamispääomassa tärkeimpiä osia on kyky oppia ja omaksua uutta. Koulutustarjontaa on paljon,

Pelillisyys innostaa oppimaan

Interaktiivinen ja osallistava peli on oivallinen vaihtoehto kalvosulkeisille Pelillistetyt vuorovaikutteiset henkilöstökoulutukset ovat joustava tapa järjestää koulutusta etänä ja paikan päällä. Peli

Työhyvinvointijohtamisen uudet tuulet

– hyvä ja hyvinvoiva esihenkilö työhyvinvoinnin edistäjänä hybridityöelämässä Koronapandemia on muovannut työhyvinvointiin ja sen johtamiseen liittyviä vaatimuksia. Työhyvinvoinnin johtamisessa on nyt

Junnaako johtamiskoulutus suomessa vanhoja latuja?

Johtamiskoulutusta tarjoavilla instituutioilla on keskeinen rooli siinä, millaisia esihenkilöitä työpaikoilla esiintyy nyt ja jatkossa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan johtamiskoulutuksessa

Kv-osaaja osaksi työyhteisöä

Kirjoittaja: Virpi Moilanen Nykyisin puhutaan paljon moninaisuudesta ja moninaisesta työyhteisöstä. Mutta mikä ihmeen moninaisuus? Mitä merkitystä moninaisuuden huomioimisella on työyhteisön hyvinvoinnin

Henkilöstötuottavuudella tuloksiin

Hyvä johtaminen ja toimiva organisaatiokulttuuri parantavat henkilöstötuottavuutta. Johtamisessa tärkeää on avoin ja arvostava ote sekä rohkeus tarttua haasteisiin. Osaava, motivoitunut ja

Hyvinvointia yksilöllisellä valmennuksella

Yksilöllinen valmennus parantaa jaksamista ja hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla. Mitatun ja koetun lähtötason perusteella valmennuksessa asetetaan henkilökohtaiset realistiset tavoitteet sekä keinot