Kirjoittaja: Saara Remes
Millainen on hyvä työpäivä?
Olen usein kysynyt pitämissäni valmennuksissa osallistujilta, millainen on hyvä työpäivä? Ihmiset kertovat aina, että hyvä päivä rakentuu pienistä asioista ja kohtaamisista: sanotaan hyvät huomenet aamulla, huomataan mitä työkaveri tekee ja annetaan kiitosta.
Päivä on jo lähes ”super”, jos koemme oivalluksia ja onnistumisen elämyksiä, kun hommat rullaa hyvässä yhteistyössä. Havaintoni on aina sama, joten rohkenen kiteyttää sen tähän: hyvä työpäivä sisältää itseasiassa aika tavallisia asioita. Se ei todellakaan edellytä ihmeitä!
Kun keskustelemme asioita vähän syvemmälle, tulee ilmi toki muutakin. Kuulen tarinoita näkymättömyydestä; kun kukaan ei ole kiinnostunut siitä, miten pärjäämme, tai kun on joutunut syrjään työyhteisön sosiaalisista porukoista. Kuulen pettymystä siitä, ettei työtä arvosteta tai siitä ei saa palautetta – kiitoksesta nyt puhumattakaan.
Lukuisat tutkimustulokset (esim. EU Osha, 2014; Ashford, Susan J., 2016) vahvistavat kuulemaani. Ihmisen subjektiiviset kokemukset ovat avainasemassa työn onnistumisen ja sujumisen kannalta.
Luvut ovat kannustavan yksiselitteisiä: tyytyväiset työntekijät tuovat yrityksille noin 40 % enemmän liikevaihtoa kuin tyytymättömät ja organisaation ilmapiiri selittää arviolta 20-30 % liiketaloudellisesta tuloksesta. Ja kun työntekijä viihtyy, asiakas saa parempaa palvelua – sehän on selvä.
Seuraava kysymys tietenkin kuuluu, että miten työpäivän menestysresepti saadaan leivottua käytäntöön? Vastaus on itse asiassa hyvin yksinkertainen: se edellyttää organisaatiolta kykyä ymmärtää ja kohdella ihmisiä ihmisenä.
Mietipä hetki omalla kohdallasi- mitä tämä oikein tarkoittaa? Mitä kaipaat onnistuaksesi työssäsi?
– Todennäköisesti päädyt samoihin seitsemään ”perusainekseen” kuin me kaikki muutkin: haluamme, että tekemistäni ja minua yksilönä arvostetaan. Me kaipaamme reiluutta ja ymmärrystä esimerkiksi siitä, miten paljon olemme nähneet vaivaa jonkin asian eteen. Tämän lisäksi me haluamme kokemuksen työmme hallinnasta ja siitä, että joku on minusta ja tekemisestäni kiinnostunut. Kokemus edistymisestä eli oppiminen ja oivallukset sekä tekemisen mielekkyys kuuluvat myös menestysreseptin sisältöön.
Valmennuksissani kolmas ja ehkä tärkein kysymys vetää ihmiset aina jotenkin totisiksi. Miten minä itse osoitan arvostusta tai mitä minä itse teen, kun toimin reilusti?
ARVOSTUS: ”Kysyn mielipidettä tai neuvoa”, ”Kiitän ja annan palautetta”. ”Kuuntelen!”
KIINNOSTUS: ”Mitä kuuluu?” ”Pärjäiletkö?”
YMMÄRRYS: ”Oletpa nähnyt paljon vaivaa”, ”Ihmisillä on erilaista osaamista.”
REILUUS: ”Toimin kuten on yhdessä sovittu”, ”Kohtelen kaikkia samanarvoisesti.”
HALLINTA: ”Kerron hyvissä ajoin muutoksista”, ”Ennakoin, organisoin ja priorisoin.”
MIELEKKYYS: ”Tiedän, että työlläni on merkitystä ja joku tarvitsee sitä”, ”Pystyn hoitamaan työni niin, että voin olla siitä ammatillisesti ylpeä.”
EDISTYMINEN: ”Oivallan joka päivä uutta!”, ”Jaan omaa osaamistani muille.”
Saara Remes
saara.remes@saararemes.fi
saara@sovunrakentajat.fi
Kirjoittaja Saara Remes on työ- ja organisaatiopsykologiaan erikoistunut valmentaja, työyhteisösovittelija sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeinen psykoterapeutti.
Kuva: Simo Pirskanen
