Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Aivot tarvitsevat lepotaukoja ja keho lisää liikettä!

– lisää suorituskykyä aktiivisilla työpäivillä

Työnteon muuttunut luonne haastaa henkistä ja fyysistä hyvinvointiamme sekä kykyämme tehdä työtä tehokkaasti. Istumatyö asettaa uudenlaisia haasteita keholle ja aineenvaihdunnalle. Lisääntynyt informaatio- ja ärsykemäärä kuormittaa vastaavasti aivojamme aivan uudentyyppisellä tavalla. Aivomme tarvitsevat taukoja palautuakseen ja kehomme säännöllistä liikettä elpyäkseen.

Työn ääressä vietetään vuosittain noin 1 600-1 800 tuntia. Siksi ei ole yhdentekevää, miten tuo aika vietetään. Työpäivien aikaisissa käytänteissä piileekin paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.

Aivot ovat tärkein työvälineemme. Moni kuitenkin torpedoi laadukkaan ajatustyön laiminlyömällä aivojen tarpeet omilla työtavoillaan. Tuntikausien puurtamista paikallaan pidetään ahkeruuden merkkinä, vaikka todellisuudessa optimaalinen työteho on jo aikaa sitten menetetty. Suorituskyvyn laskua voi olla itse vaikea huomata, mutta lihasten tavoin aivomme väsyvät jatkuvaan kuormitukseen ja tarvitsevat säännöllisiä palauttavia taukoja. Lyhyet tauot myös jaksottavat työpäivää ja edistävät hallinnan tunnetta ja jaksamista.

Se, miten taukonsa viettää, ei ole yhdentekevää. Moni ylläpitää kognitiivista kuormitusta selailemalla sosiaalista mediaa tai henkilökohtaisia sähköposteja. Lisäksi istumatyötä tauotetaan usein – istumalla.

Mikrotaukojen vaikutuksia voidaan tehostaa lisäämällä niihin kevyttä liikettä – esimerkiksi taukoliikuntaa. Jo lyhyellä liikuntahetkellä on huomattava vaikutus suorituskykyymme: aivojen verenkierto paranee, otsalohko on aktiivisempi ja toiminnanohjaus tehostuu. Työntekoon ja motivaatioon vaikuttavien välittäjäaineiden kuten dopamiinin ja serotoniinin pitoisuuksien kasvua havaitaan jo 20 sekuntia liikunnan aloittamisen jälkeen. Käytännössä mikrotauot edistävät vireystilan nousua, työtehon, luovuuden ja ongelmanratkaisukyvyn paranemista sekä edistävät palautumista.

Mielekkään ja energisen arjen saavuttamiseksi mikrotauoilla on suuri merkitys. Työpäivää rytmittävillä palauttavilla hetkillä mahdollistetaan myös se, että työpäivien jälkeen energiaa riittää muuhunkin kuin sohvalla makoiluun eikä kotiin tarvitse mennä ”takki tyhjänä”. Töihin kävelemällä, taukoliikunnalla ja työasennon vaihteluilla pystyt vaikuttamaan paitsi terveyteesi myös työtehoosi. Pienet teot, suuret kerrannaisvaikutukset.

Aloittaisitko vaikka heti pitämällä tauon? 🙂

Teksti: Jesse Karna (FT, LITM) / Asiakkuusvastaaava, Cuckoo Workout

Lisätietoja: www.wgh.fi, www.cuckooworkout.com

Jesse Karna

Jaa tämä artikkeli: 

Osaaminen

Herätys suomalaisille yrityksille:

tekoälyosaamisessa jäljessä muista Pohjoismaista Adeccon tuore Global Workforce of the Future 2024 -tutkimus paljastaa, että Suomi laahaa perässä tekoälyn käyttöönotossa ja

Iissä pohditaan työn kipukohtia leirinuotioilla

Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella toteutetussa Työelämän leirinuotiot -hankkeessa työssä jaksamisen haasteet nostetaan rohkeasti esille ja etsitään niihin ratkaisukeskeisiä työkaluja työyhteisövalmentajan johdolla. Tavoitteena

Voimaa ammattiahdistuksesta

Kun oma elämäntilanne muuttuu, ammatillinen kehittyminen pysähtyy tai olosuhteet työssä vaihtuvat, saattaa turvallisuuden tunne ja työidentiteetti tärähtää. Kyse voi olla tietokirjailija

Monimuotoisuus kilpailuvaltiksi hyvällä johtamisella

Monimuotoisen työyhteisön osaaminen on laaja-alaista ja tuo kilpailuetuja organisaatiolle. Monimuotoisen työyhteisön johtaminen vaatii puolestaan ymmärtämistä ja työkaluja erilaisten tilanteiden käsittelyyn. Monimuotoisuusosaaminen

HRx 2023 -tapahtuma oli yleisömenestys

Kotimaan johtava vuosittainen HR-alan tapahtuma HRx 2023 järjestettiin maaliskuussa. Tapahtuman teemaksi valittu Kestävä työelämä herätti vilkasta keskustelua osallistujien keskuudessa. Ohjelma tarjosi

Uravalmennus kilpailukyvyn kehittäjänä

Kun työmarkkinassa jylläävät yhtä aikaa lukuisat työelämätrendit kohtaanto-ongelmasta työpaikkahyppelyyn, yksi yritysten tärkeimmistä tavoitteista on sitouttaa niiden tärkein ja ehkä jopa ainoa

Sparrausta työpaikan HR-projektiin

Koulutuksessa voi tehdä työelämäkehittämisprojektin, saada siihen asiantuntijasparrausta sekä opintopisteitä. Oman organisaation HR-kehittämisprojektin voi toteuttaa myös osana koulutusta Ammattikorkeakouluissa opiskellaan työelämälähtöisesti. Koulutuksen