Julkaisu tarjoaa päättäjille faktoihin perustuvan kokonaiskuvan aikuiskoulutusetuuksista, minkä tavoitteena on helpottaa uusien vaihtoehtojen arviointia ja rakentamista tulevaisuudessa.
Aikuiskoulutustuen tavoitteena oli pidentää työuria, helpottaa alanvaihtoa ja vastata muuttuvan työelämän osaamistarpeisiin. Lakiin kirjattu tavoite oli tukea suomalaisten työikäisten pysymistä työelämässä. Ammattitutkintostipendi puolestaan kannusti tutkinnon suorittamiseen. Olemassaolonsa aikana aikuiskoulutustuki mahdollisti monille alanvaihdon, työkyvyn säilyttämisen ja uralla etenemisen ilman kohtuutonta toimeentulon menetystä.
Vuosina 2020–2024 aikuiskoulutustukea sai noin 30 000 suomalaista vuosittain. Keskimääräinen kuukausittainen tuki oli 1 264 euroa (bruttona). 2020-luvulla tukea maksettiin keskimäärin 186 miljoonaa euroa vuodessa, josta yrittäjän aikuiskoulutustuen osuus oli alle neljä miljoonaa euroa. Rahoitus perustui valtaosin työnantajien ja työntekijöiden maksamiin työttömyysvakuutusmaksuihin, ja yrittäjän aikuiskoulutustuki katettiin valtion budjetista.
Noin kolme neljästä aikuiskoulutustuen saajasta oli naisia. Tukea hyödynnettiin laajasti eri alojen opintoihin: vuosina 2020–2024 noin kolmasosa opiskeli tuella sosiaali-, terveys- ja liikunta-aloille ja toiseksi yleisintä oli opiskelu yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon aloilla. Tukea käytettiin pääosin tutkintoon johtaviin opintoihin.
Aikuiskoulutustuki ei tavoittanut riittävästi matalasti koulutettuja
Aikuiskoulutustuen kohdentumisessa on nähty ongelmia, ja tukea on toisinaan luonnehdittu hyväosaisten etuudeksi. Vuosina 2020–2024 keskimääräinen tuen perusteena oleva kuukausipalkka oli 3 191 euroa ja mediaani 2 974 euroa. Suomalaisten mediaanipalkka oli Tilastokeskuksen mukaan 3 160 euroa kuukaudessa vuonna 2024.
Tutkimusten mukaan aikuiskoulutustukea ovat hyödyntäneet erityisesti toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen jo ennestään suorittaneet. Peruskoulutaustaisia tuen käyttäjiä on ollut vähän, vaikka heidän lisäkoulutukselleen olisi kipein tarve.
”Olen usein todennut, että jos kohdentumisongelma olisi helppo ratkaista, se olisi jo tehty. Tuen kohdentumisen kehittäminen olisi edellyttänyt moniammatillista yhteistyötä ja matalan koulutustason taustojen ymmärtämistä. Usein tämäntyyppisissä tilanteissa lainsäädännön kehittäminen on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin toimeenpanon lakkauttaminen ja mahdollinen uudelleen pystyttäminen”, Työllisyysrahaston asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari sanoo.
Digitaalinen toimeenpano nopeutti käsittelyä
2020-luvulla Työllisyysrahasto modernisoi ja kehitti aikuiskoulutusetuuksien toimeenpanoa merkittävästi. Esimerkiksi tulorekisterin käyttöönotto, sähköinen asiointi ja laaja automaatio helpottivat ja nopeuttivat sekä tuen hakemista että hakemusten käsittelyä. Hakemusten käsittelyajat lyhenivät merkittävästi, ja asiakastyytyväisyys nousi korkealle.
”Vuoden 2020 lakimuutoksen yhteydessä toteutettu pitkälle automatisoitu hakemuskäsittelyn prosessi oli meiltä erinomainen onnistuminen. Kun samassa yhteydessä vielä uudistimme asiointipalvelun, saimme nostettua asiakastyytyväisyyden pysyvästi erinomaiselle tasolle. Erityisesti asiakkaat ovat kiittäneet helppoa tuen hakemista ja nopeaa tuen tilille saamista”, Saari kertoo.
Koska jatkuvan oppimisen tarve ei ole katoamassa työelämästä, keskustelu osaamisen kehittämisen rahallisesta tuesta jatkunee vilkkaana julkisuudessa. Työllisyysrahaston yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksen perusteella voidaan sanoa, että uusia mahdollisia tukimuotoja pohdittaessa lähtökohtana tulisi olla selkeiden tavoitteiden asettaminen, jotta tuen vaikuttavuutta ja toimivuutta voidaan mitata.
Lähde: Työllisyysrahasto
