Työterveyslaitoksen tuore tutkimuskatsaus kokoaa 16 uusinta julkaisua, joissa käsitellään muun muassa työtilojen vaikutusta hyvinvointiin, työurien pidentämistä, mielenterveyden tukemista ja työperäisiä altisteita.
Sosioteknisten järjestelmien turvallisuudessa painottuu ihmisten rooli. Uudessa mallissa yhdistetään inhimillisten tekijöiden hallintaan systeemiälyn näkökulma, joka korostaa kokemusta ja vuorovaikutusta. “Vertailun mukaan erityisesti henkilökohtaisen reflektion eli pohdinnan tukeminen ja toisten ihmisten kokemukseen virittyminen työtä tehtäessä” vahvistavat turvallisuutta.
Työntekijöiden altistumista tarkasteltiin kahdessa tutkimuksessa. Elektroniikkajätteen kierrättäjät altistuvat etenkin lyijylle, ja nykyiset turvatoimet eivät riitä. Myös metallien 3D-tulostuksessa syntyy altistumista, mutta “terveysriskien katsottiin kuitenkin jäävän vähäisiksi tutkituissa työtehtävissä, kunhan huolehditaan hyvästä työhygieniasta ja suojautumisesta.”
Työterveysyhteistyön havaittiin olevan pääosin sujuvaa, mutta palvelujen saatavuus ja tiedonkulku vaativat kehittämistä. Tutkimuksen mukaan “työterveysyhteistyön tulee olla työpaikan tarpeiden mukaista” ja etenkin pienissä työpaikoissa tarvitaan lisää käytäntöjä työkyvyn tueksi.
Monitilatoimistojen vaikutuksia tutkittaessa havaittiin, että myönteinen suhtautuminen tiloihin lisäsi työkykyä ja palautumista. “Työntekijät kokivat vähemmän työuupumuksen oireita ja enemmän työn imua ja innostusta työssään, kun he olivat tyytyväisiä työympäristöön.”
Työurien pidentämisen kannalta keskeistä on työolojen kehittäminen ja terveyden tukeminen. Varhaiseläköitymistä ennustivat erityisesti fyysisesti raskas työ, vähäiset vaikutusmahdollisuudet ja mielenterveysongelmat.
Mielenterveyttä ja sen yhteyttä työkykyyn käsiteltiin useassa tutkimuksessa. Psykososiaaliset työolot, kuten kiusaaminen ja eettisesti kuormittavat tilanteet, heikensivät sykevälivaihtelua ja terveyttä. Varhaiskasvatuksessa havaittiin, että työolosuhteiden kehittäminen ja tuki mielenterveydelle ovat välttämättömiä. Psykoterapia puolestaan vähensi sairauspoissaoloja riippumatta suuntauksesta.
Työterveyshuollolla ja työpaikoilla on keskeinen rooli myös työhön paluun tukemisessa psyykkisten syiden aiheuttamien poissaolojen jälkeen. “Olennaista olisi pitää kaiken aikaa esillä tavoitteet töihin paluusta ja työkyvyn säilymisestä.”
Vuorotyön haittoja voidaan vähentää yhteisöllisellä vuorosuunnittelulla ja ergonomisilla työaikaratkaisuilla. Samalla sosiaalisen median käyttö on noussut osaksi hoivatyötä, ja sen kautta voidaan rakentaa empatiaa.
Katsauksen mukaan työkyky, työhyvinvointi ja turvallisuus rakentuvat monesta tekijästä – työoloista, johtamisesta, terveydestä ja yhteisöllisyydestä. Yhteistä tutkimuksille on viesti siitä, että hyvin suunnitellut käytännöt ja työntekijöiden aito osallisuus vahvistavat työelämää.
Stilisointi: Toimitus
Kuvat: Pexels
Lähde: Työterveyslaitos
