Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Työkykyongelmissa tukemista ei voi jättää vain esihenkilöiden vastuulle

Esihenkilöt kokevat valmiutensa työkyvyn tukemisessa pääosin hyviksi. Tutut tilanteet sujuvat, mutta vaativissa ja harvoin vastaan tulevissa tapauksissa osaaminen on heikointa, selviää Ilmarisen tutkimuksesta.
Juho Mertanen. Kuva: Mikko Käkelä

Ilmarisen tutkimuksessa selvitettiin esihenkilöiden valmiuksia tukea työntekijöitä erilaisissa työkykyyn liittyvissä ongelmissa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan yli 1 200 esihenkilöä eri toimialoilta. Esihenkilöiden kokemuksia varhaisesta tuesta on tutkittu aiemmin vain vähän. Työkyvyn varhainen tuki tarkoittaa esimerkiksi työntekijän säännöllistä kohtaamista, huolen puheeksi ottamista sekä työn muokkaamista terveydentilalle sopivaksi.

”Pelkkä hyvä tahto ei riitä. Työpaikoille tarvitaan selkeät toimintatavat ja esihenkilöille säännöllistä koulutusta. Mitä paremmat valmiudet esihenkilöillä on puuttua työkykyriskeihin, sitä tehokkaammin niitä voidaan ehkäistä”, sanoo Ilmarisen asiantuntijapsykologi Juho Mertanen.  

Rutiinitilanteet sujuvat, työn muokkaaminen haastaa

Kuusi kymmenestä esihenkilöstä arvioi valmiutensa työkyvyn tukemisessa hyviksi.

Vahvimmaksi osaaminen koetaan rutiininomaisissa ja selkeästi ohjeistetuissa tilanteissa. Näitä olivat esimerkiksi tilanteet, joissa työntekijä ilmoittaa sairauspoissaolostaan (86 %) sekä toistuvien poissaolojen puheeksi ottaminen (76 %) ja yhteydenpito työntekijään sairauspoissaolon aikana (70 %).

Harvemmin kohdattavissa tilanteissa osaaminen on heikompaa. Vain 42 prosenttia esihenkilöistä koki valmiutensa hyviksi työn muokkaamisessa terveydentilalle sopivaksi.

”Mitä pidemmälle työkykyongelmat etenevät, sitä heikommiksi esihenkilöt kokevat valmiutensa. Tämä on huolestuttavaa, sillä juuri näissä tilanteissa tuen tarve on suurin. Esimerkiksi työn muokkaaminen on tehokas keino tukea työssä jatkamista ja työhön paluuta pidemmän poissaolon jälkeen. Lähijohtamisen merkitys on suuri, jotta vältytään vakavammilta työkykyongelmilta”, Mertanen sanoo.

Johdon ja esihenkilöiden näkemyksissä selvä ero

Tutkimus osoitti myös, että esihenkilöt arvioivat omat valmiutensa heikommiksi kuin mitä yritysten johto oli arvioinut Ilmarisen aiemmassa Työkykyjohtamisen tila 2026 -tutkimuksessa.

Johtajista 79 prosenttia arvelee esihenkilöiden tuntevan yrityksen varhaisen tuen mallin hyvin tai erittäin hyvin, kun esihenkilöistä näin arvioi vain 62 prosenttia. Johtajista 43 prosenttia arvioi, että esihenkilöt heidän yrityksissään saavat säännöllistä koulutusta työkykyjohtamisen käytännöistä, esihenkilöistä näin arvioi vain 17 prosenttia.

”Tutkimuksissa usein havaittava ero ylimmän johdon ja lähiesihenkilöiden näkemysten välillä toistui myös varhaiseen tukeen liittyen”, Mertanen sanoo.

Kokemus ja koulutus vahvistavat osaamista

Esihenkilökokemus ja koulutus ovat selvästi yhteydessä parempiin valmiuksiin. Yli viisi vuotta esihenkilönä toimineista 72 prosenttia arvioi valmiutensa hyviksi. Alle viisi vuotta esihenkilönä toimineista näin arvioi vain 46 prosenttia.

Erityisen keskeiseen rooliin nousee esihenkilöiden säännöllinen koulutus. Säännöllisesti koulutusta saavista esihenkilöistä 84 prosenttia kokee valmiutensa hyviksi. Kuitenkin vain 17 prosenttia esihenkilöistä kertoo saavansa koulutusta säännöllisesti.

Alle puolet pitää työpaikan käytäntöjä toimivina

Alle puolet (47 %) esihenkilöistä kokee, että työpaikan varhaisen tuen mallit ja käytännöt toimivat hyvin ja tukevat työtä riittävästi. Vain kaksi kolmasosaa esihenkilöistä kertoi, että työpaikan varhaisen tuen mallia voi toteuttaa myös käytännössä.

Työpaikan käytännöillä ja esihenkilöiden valmiuksilla on selvä yhteys: työpaikoilla, joissa käytännöt ovat kunnossa, myös esihenkilöt kokevat osaamisensa paremmaksi.

”Säännöllinen koulutus ja selkeät toimintamallit puuttuvat monelta työpaikalta, vaikka ne ovat keskeisiä varhaisen tuen onnistumiselle. Näiden vahvistamiseen kannattaa panostaa kaikilla työpaikoilla”, Mertanen sanoo.

Lähde: Ilmarinen

Jaa tämä artikkeli: 

Johtaminen

Työelämä tarvitsee mielen huoltoa

Kuullaksen uudenlainen valmennuspalvelu tarjoaa keinoja koko henkilöstön hyvinvoinnin vahvistamiseen Työelämän paineet ja epävarmuus ovat monessa organisaatiossa arkea. Kun työn imu hiipuu

Konflikti ei ole ongelma, sen puute on

Kirjoittaja: Panu Luukka Mitä tuntemuksia sana konflikti sinussa herättää? Aika monelle meistä kyseinen sana herättää pelkästään negatiivisen tuntemuksen; konflikti on jotain

Kun esihenkilöstä tulee työn pullonkaula, kuka sen huomaa?

Esihenkilön kalenteri voi olla täynnä, tiimi tyytyväinen ja tulokset kunnossa. Silti jokin voi olla pielessä. Mitä jos hyvänä johtamisena pidetty jatkuva tavoitettavuus kertoo myös siitä, että työn päätökset ja vastuut ovat kasautuneet liian harvoille?

Headcountista braincountiin strategisella henkilöstöjohtamisella

Suomen työelämän kehittämisstrategia 2035:n tavoitteena on työelämä, jossa hyvinvointi, osaaminen, jatkuva oppiminen, hyvä johtaminen, monimuotoisuus, tuottavuus ja teknologian hyödyntäminen tukevat toisiaan. Tekoäly nopeuttaa työtä, tietomäärä kasvaa ja teknologia tuo paljon mahdollisuuksia, mutta samalla yhä useampi asia kilpailee ihmisten rajallisesta huomiosta ja kognitiivisesta kapasiteetista, ja meidän on ymmärrettävä, miten aivomme reagoivat jatkuvaan ärsyketulvaan ja muutokseen, jotta voimme rakentaa työelämää, joka on samanaikaisesti tuottava, hyvinvoiva ja kestävä.

Tekoäly etenee nopeammin kuin ihminen muuttuu

Suurin osa asiantuntijoista on jo jonkin aikaa hyödyntänyt tekoälyä omaan työhönsä ja alkanut hahmottaa myös siihen liittyviä haasteita. Seuraava vaihe alkaa, kun yksittäisten asiantuntijoiden kokeiluista siirrytään siihen, että tekoäly integroituu osaksi kaikkien työtä ja muuttaa tapaa toimia.

Kun luvut ja työn arki kertovat eri tarinaa

Johtoryhmässä vastuut näyttävät selkeiltä. Henkilöstön vastauksissa sama asia saa aivan toisenlaisen arvion. Kumpaa pitäisi uskoa? Ennen puolen valitsemista kannattaa kysyä, arvioivatko ihmiset edes samaa asiaa.

Entä ihminen?

Jo vuosia sitten puhuin johtamisesta otsikolla Ihminen johtajana – johtajana ihmiselle. Puhuin ihmisestä johtajan roolin sisällä, vallasta, vastuusta ja myös rakkaudesta.