Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Työajan lyhentäminen voi parantaa jaksamista

Työajan lyhentäminen voi tarjota ratkaisuja työelämän vaihteleviin kuormitustilanteisiin ja vahvistaa työntekijöiden motivaatiota. Näin arvioi tutkija, valtiotieteiden tohtori Anna Kuokkanen STTK:lle laatimassaan selvityksessä.
Työajan lyhentäminen voi oikein toteutettuna parantaa työntekijöiden sitoutumista ja organisaatioiden toimintakykyä. Kuva: Markus Pentikäinen, Keksi

Selvityksen mukaan työajan lyhentäminen voi oikein toteutettuna parantaa työntekijöiden sitoutumista ja organisaatioiden toimintakykyä. Raportti perustuu kansainväliseen kirjallisuuskatsaukseen sekä haastatteluihin suomalaisilla työpaikoilla. 

”Pelkkä työajan mekaaninen lyhentäminen ei välttämättä toimi, vaan tarvitaan myös työn uudelleenajattelua ja organisointia. Hyvin toimivilla työpaikoilla tämä voi jopa vahvistaa työkulttuuria sekä parantaa työn tuloksia ja laatua. Onnistuneesti toteutettu työajan lyhentäminen auttaa karsimaan tarpeettomia tehtäviä ja nostamaan esiin myös sellaisia työyhteisön ongelmia, joiden käsittelyä on aiemmin lykätty”, tutkija Anna Kuokkanen sanoo.

Monet työntekijät kokevat työn ja muun elämän paineiden kasvaneen viime vuosina.

”Mielenterveyden häiriöt nousivat yleisimmäksi sairaspäivärahan perusteeksi vuonna 2020, ja ne ovat myös yleisin työttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Lyhyempi työaika voisi osaltaan helpottaa työntekijöiden jaksamisen haasteita ja sitä kautta vähentää työkyvyttömyyden työpaikoille ja yhteiskunnalle aiheuttamia kuluja”, Kuokkanen toteaa. 

Vaihtoehto kuormittavaan elämäntilanteeseen

STTK:n mukaan työaikaa tulisi tarkastella nykyistä joustavammin työntekijöiden hyvinvointia tukevana työelämän kehittämisen välineenä. Työajan lyhentämisen tavoitteena tulisi olla erityisesti terveyden, jaksamisen ja työkyvyn vahvistaminen. 

”Esimerkiksi yötyö lisää merkittävästi työn-tekijöiden terveysriskejä. Lyhyempi työaika lisää palautumisaikaa ja vähentää siten yötyön haitallisia vaikutuksia. Se tukee jaksamista ja voi pidentää työuria. Lyhyemmän työajan pitäisi olla aito vaihtoehto myös kuormittavassa elämäntilanteessa ilman, että siitä aiheutuu urahaittaa”, STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Taina Vallander painottaa.  

Kokeiluista tietoa tulevaisuuden työelämään

Työajan lyhentämistä koskeva keskustelu on juuttunut vastakkainasetteluun, jossa työnantajajärjestöt korostavat työajan pidentämistä ja työntekijäpuoli sen lyhentämistä. Historiallisesti työaika on kuitenkin lyhentynyt työn tuottavuuden kasvaessa.

”Poteroista käsin on vaikea havaita työelämän kehittämisen tarpeita. Suomessa pitäisi pohtia entistä vakavammin, millaista työelämää työntekijät tulevaisuudessa toivovat. Työn tekemisen tapoja on kehitettävä vastaamaan näitä odotuksia. Eri toimialoilla toteutettavat kokeilut toisivat keskusteluun lisää kokemukseen perustuvaa tietoa”, STTK:n Vallander toteaa. 

Työurat ja elämäntilanteet ovat yksilöllisiä, minkä vuoksi myös työaikaratkaisujen tulisi joustaa.   

”Työkyky tai jaksaminen eivät ole läpi työuran nolla tai sata. Tarvitsemme rakenteita, jotka mahdollistavat yksilölliset joustot eri elämäntilanteissa. Tavoitteena pitäisi olla ratkaisut, jotka auttavat ihmisiä voimaan työssään paremmin ja jaksamaan työelämässä pidempään. Innovatiiviset ja joustavat työaikaratkaisut voivat olla myös kilpailuetu työnantajille osaavista työntekijöistä käytävässä kilpailussa”, Vallander painottaa.

Kuokkasen mukaan raporttia varten haastatellut toivoivat rohkeampia kokeiluja suomalaisille työpaikoille. Aiemmista työajan lyhentämisen malleista voidaan ammentaa hyödyllisiä oppeja tulevaisuutta varten.  

 ”Jotta työajan lyhentämisen vaikutukset olisivat myönteisiä, tarvitaan suunnitelmallisuutta, hyvää johtamista ja vaikutusten systemaattista seurantaa. Myös mahdollisiin haasteisiin, kuten työnteon erirytmisyyteen, voidaan varautua ennakoivasti. Henkilöstön osallistaminen toimivan mallin rakentamiseen tukee onnistumista”, Kuokkanen esittää. 

Lähde: STTK ry

Jaa tämä artikkeli: 

Hyvinvointi

Fyysinen kunto työkyvyn ylläpitäjänä

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on elintärkeää työkyvyn säilymisen kannalta, ja tämä korostuu erityisesti, kun tarkastellaan työikäisten fyysisen kunnon kehitystä Suomessa. Tutkimukset osoittavat,

Daisy tuli taloon

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä

Lahjakortti on toivottu henkilöstölahja

Perfect Finnish -lahjakortilla työntekijä voi valita itselleen mieluisan ja tarpeellisen lahjan tai voi halutessaan luovuttaa summan hyväntekeväisyyteen. Ihmiset eivät halua koteihinsa

Kohti mieliystävällisempää työelämää

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi

Visiona hyvinvoivat ihmiset

Toimitusjohtaja Kimmo Virtanen ja henkilöstöjohtaja Sami Laine luotsaavat Yliopiston Apteekkia menestykseen panostamalla erinomaiseen asiakaskokemukseen, henkilöstön hyvinvointiin ja vastuullisuuteen. Yhteistyön perustana ovat

Inhimillistä ylivoimaa

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki. HENRY ry:n uusi puheenjohtaja Tomi

Perinteinen mittaaminen ei riitä

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista

Fyysinen kunto työkyvyn ylläpitäjänä

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on elintärkeää työkyvyn säilymisen kannalta, ja tämä korostuu erityisesti, kun tarkastellaan työikäisten fyysisen kunnon kehitystä Suomessa. Tutkimukset osoittavat,

Daisy tuli taloon

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä

Lahjakortti on toivottu henkilöstölahja

Perfect Finnish -lahjakortilla työntekijä voi valita itselleen mieluisan ja tarpeellisen lahjan tai voi halutessaan luovuttaa summan hyväntekeväisyyteen. Ihmiset eivät halua koteihinsa

Kohti mieliystävällisempää työelämää

Työn tulee lisätä hyvinvointia, ei vähentää sitä. Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla Kelan mukaan 600 miljardin kustannukset. Kehittämällä työyhteisöjä mieliystävällisemmiksi

Visiona hyvinvoivat ihmiset

Toimitusjohtaja Kimmo Virtanen ja henkilöstöjohtaja Sami Laine luotsaavat Yliopiston Apteekkia menestykseen panostamalla erinomaiseen asiakaskokemukseen, henkilöstön hyvinvointiin ja vastuullisuuteen. Yhteistyön perustana ovat

Inhimillistä ylivoimaa

HR-ala on valtavien mullistusten edessä – ja juuri se tekee työstä niin vastustamatonta, uskoo Tomi Välimäki. HENRY ry:n uusi puheenjohtaja Tomi

Perinteinen mittaaminen ei riitä

Mittarit ovat tärkeitä työkaluja organisaation toiminnan ja tulosten seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Mutta mitä jos mittarit eivät kerrokaan sitä, mikä on olennaista