Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

copyright: publico oy

STTK vähimmäispalkkadirektiivistä: Tuomiostuimen päätös vahvistaa työehtosopimusten tärkeän roolin

Euroopan unionin tuomioistuin antoi päätöksen vähimmäispalkkadirektiivistä. Suomen näkökulmasta on erittäin tärkeää, että työehtosopimusneuvottelujen edistämistä koskevat osiot direktiivistä jäivät voimaan.

Euroopan unionin tuomioistuin antoi tänään (11.11.) päätöksen vähimmäispalkkadirektiivistä. Suurin osa direktiivistä pidetään voimassa, mutta sen kaksi osaa kumottiin. Tuomioistuin katsoi, että unionin toimivalta oli ylitetty lakisääteisiä vähimmäispalkkoja koskevien tiettyjen kriteerien määrittelyn ja palkkojen indeksointia koskevien säännösten kohdalla. 

”Suomen näkökulmasta on erittäin tärkeää, että työehtosopimusneuvottelujen edistämistä koskevat osiot direktiivistä jäivät voimaan. Nyt on vahvasti tunnustettu työehtosopimusten tärkeä rooli palkkaköyhyyden torjumisessa”, STTK:n juristi Sanna Rantala sanoo. 

Vähimmäispalkkadirektiivin tavoite on varmistaa, että kaikissa EU:n jäsenvaltioissa otetaan käyttöön riittävä vähimmäispalkka, joka takaa työntekijöille kohtuullisen elintason. Tanska ja Ruotsi vastustivat vähimmäispalkkadirektiiviä ja lähtivät vuonna 2023 EU-tuomioistuimeen testaamaan, ylittääkö direktiivi EU:n toimivallan rajat. EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan palkat jäävät unionin toimivallan ulkopuolelle. 

Suomessa palkansaajakeskusjärjestöt tukevat vähimmäispalkkadirektiiviä. Direktiivi tukee työehtosopimusneuvotteluja: sen mukaan jäsenvaltion on laadittava toimintasuunnitelma työehtosopimusneuvottelujen edistämiseksi, jos työehtosopimusten kattavuus on alle 80 prosenttia. 

”Vaikka Suomessa työehtosopimusten kattavuus on vielä yli 80 prosenttia, tilanne voi tulevaisuudessa muuttua tällä hallituskaudella tehtyjen ja tekeillä olevien kansallisten työlainsäädäntömuutosten vuoksi”, Rantala sanoo. 

STTK tukee Euroopan ammatillisen yhteisjärjestö ETUC:n vaatimusta siitä, että komissio esittäisi välittömästi suosituksen direktiivin toimeenpanosta jäsenmaissa. Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön määräajassa. Kumotuilla kohdilla ei ole suoria vaikutuksia Suomeen, jossa ei ole käytössä lakisääteistä vähimmäispalkkaa, vaan palkat määritellään työehtosopimuksessa.

Lähde: STTK ry

Jaa tämä artikkeli: 

Lainsäädäntö

Projektityöntekijät asunnottomiksi?

Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan ohjeistus, joka uhkaa hankaloittaa asuntojen lyhytaikaista vuokrausta on noussut laajasti otsikoihin. Aiheen ympäriltä on kirjoitettu niin Helsingin Sanomissa

Uusi työaikalaki tuli – mikä muuttui?

Uuden työaikalain voimaantulo vuoden alussa ei varsinaisesti ole mullistanut yritysten työaikakäytäntöjä – mutta uusi laki on ilahduttavasti tuonut mukanaan monia uusia

Mihin työaika kuluu?

Johtaja, tunnista pahimmat aikasyöpöt ja paranna kannattavuutta HR-datan avulla Sukellus henkilöstödataan kertoo huomattavan paljon yrityksen tehokkuudesta ja osaamisesta. Usein yrityksissä panostetaan

Päivitä työajanseuranta!

HR voi hyötyä nykyistä paljon enemmän fiksuista järjestelmistä, jotka modernisoivat ja automatisoivat työajanseurannan. Jotta työntekijän suoritusta ylipäätään voidaan arvioida – ja

Suorahaku toimii strategisena työkaluna

Jatkuvasti yleistyvä suorahaku on laajentunut käsittämään paljon muutakin kuin vain tietyn avainhenkilövalinnan menetelmän. Kirjoittaja: Anne Koivusaari Yhä useammin suorahakua voidaan käyttää

Työn intensiivisyys stressaa työntekijöitä

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa todetaan, että tietotekniikan käyttö työssä, puutteellinen tuki johtajilta sekä työn itsenäisyys lisäävät monella tapaa työn intensiivisyyttä. Lisäksi

Koordinaatiokaaos – onko liian tuttu?

Byrokratia kasvaa, tuottavuus katoaa, ja johtajat ovat neuvottomia Koordinaatiokaaos johtaa usein tuottavuuden romahdukseen kuten kävi esimerkiksi Nokian puhelimille. Se on keskeinen

Työajan mittaaminen on kulttuuriteko

Yhdet tykkää, toiset ei. Joillekin jo ajatus työajan mittaamisesta nostattaa hiukset ja epäilyksen kyttäävästä silmästä. Toisille se taas on tervetullut reiluuden

Agendalla ilmoituskanava – helposti

Nyt viimeistään kannattaa ryhtyä toimeen, jos ilmoituskanava vielä puuttuu. Organisaation johdolle ilmoituskanava on osa riskienhallintaa ja hyödyllinen lisä väärinkäytösten ehkäisyssä ja

Pilli viheltää, mitä seuraavaksi?

Hyvin tehty väärinkäytösselvitys voi olla yrityksen pelastus Kerronpa teille tarinan yhden väärinkäytösselvityksen anatomiasta. HR-päällikkö A on saanut sähköpostiinsa hälytyksen, jonka mukaan

Whistleblower puhaltaa yritysten toimintatavat uusiksi

Euroopan unionin asettama Whistleblower-direktiivi tekee epäiltyjen väärinkäytösten ilmoituskanavan pakolliseksi. Direktiivin tavoitteena on ehkäistä petoksia ja korruptiota, parantaa rikkomuksista ilmoittavien henkilöiden suojaa

Anonyymi ilmiantokanava HR:n tueksi

Moni työntekijä pelkää ilmoittaa työpaikalla kohtaamastaan epäasiallisesta käytöksestä. Henkilöstön ja koko organisaation tueksi on nyt tullut EU:n Whistleblower-direktiivi. Se velvoittaa yrityksiä

Työelämän riidat voi välttää

Selvä käsitys pelisäännöistä auttaa takaamaan työrauhan, asianajaja Antti Palmujoki sanoo. Erityisesti esihenkilöiden ja HR-asiantuntijoiden tulee hallita työoikeuden perusteet, jotta sopu työpaikalla