Kirjoittaja: Saara Remes
Vain pieni osa ihmisistä käyttäytyy työpaikalla huonosti – onneksi. Yhdenkin ihmisen tökerön käytöksen heijastinvaikutus on kuitenkin suorastaan järkyttävä. Miksi huonoon käytökseen tai loukkaaviin puheisiin ei sitten puututa?
Sovittelijan työssä törmään usein siihen tosiasiaan, että meillä on hyvin erilainen käsitys siitä, millainen käytös on toista ihmistä loukkaavaa. Tyypillisin kommentti on aidosti hämmästynyt toteamus: ”Minä olen suora ihminen ja en rupea mitään korulauseita rustaamaan. Sanon asiat niin kuin ne ovat! Ja muut saa luvan sopeutua siihen. ”
No, joo ja ei. On totta, että aikuisen työssä käyvän ihmisen tulee kyllä ymmärtää, että joudumme sekä antamaan että vastaanottamaan kritiikkiä ja olemme asioista välillä eri mieltä. Kyse onkin siitä, millä tavalla me käsittelemme erilaisia näkemyksiä tai annamme palautetta toisillemme.
Loukkaavan käytöksen vaikutuksia ihmisiin on tutkittu jo kauan, eikä vain psykologian alalla. Yksi tunnetuimmista on johtamisen professori Christine Porath, joka on tutkinut loukkaavan käytöksen vaikutuksia myös organisaatioon ja työn tuottavuuteen. Luvut ovat karua luettavaa.
Tutkimusten mukaan työkaverin loukkaavasta käytöksestä kärsivän työn tehokkuus heikkenee noin 50 % ja työsuorituksen laatu heikkenee melkein 70 %. Ja tämä ei tapahdu vain, kun koemme itse loukkaavaa käytöstä tai todistamme sitä. Sitä voi tapahtua myös, kun kuulemme, että organisaatiossamme joku käyttäytyy epäkohteliaasti ja siihen ei puututa. Yhden ihmisen huono käytös työpaikalla vaikuttaa koko lähipiirin tunteisiin, motivaatioon ja työsuoritukseen. Paha olo tarttuu nopeasti ja alkaa määritellä myös henkilöstön luottamusta johtoon. Miksi asiaan ei kyetä tarttumaan?
Kyvyttömyytemme tarttua huonoon käytökseen johtuu usein pelosta ja vuorovaikutustaitojen puutteesta
Syyt siihen, että siedämme yhden ihmisen raivoamista jopa vuosia, johtuu usein hyvin inhimillisistä syistä. Pelko siitä, että jos puutun asiaan, tilanne vain pahenee. Onneksi kenenkään – ei työntekijöiden eikä myöskään esihenkilöiden – tarvitse selvitä vaikeista keskusteluista yksin. Apua voi pyytää ammattitaitoiselta sovittelijalta. Sovittelija fasilitoi keskusteluja ja auttaa osapuolia löytämään keskusteluyhteyden uudestaan. Sopukeskusteluissa kuunnellaan jokaisen näkökulma ja vahvistetaan kokemus, että minua on haluttu ymmärtää, vaikka käytökseni ei ole sallittua. Vasta sen jälkeen on mahdollista etsiä ratkaisuja, jotka helpottavat töiden sujumista ja rakentavat parempaa fiilistä. Parhaassa tapauksessa konfliktin onnistunut käsittely on yhteinen oppimiskokemus ja vahvistaa työyhteisöä.
Sovittelijana paras neuvoni pahan olon poistamiseksi: ota matalalla kynnyksellä mieltä vaivaava asia puheeksi ja älä tingi lopputuloksesta: koko työyhteisöä vahingoittava käytös on saatava loppumaan. Vain siten paha olo poistuu ja tilalle voi tulla PALJON hyvää.
Saara Remes
Kirjoittaja KM Saara Remes on työ- ja organisaatiopsykologiaan erikoistunut työyhteisösovittelija sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeinen psykoterapeutti. Saaran sydäntä lähellä ovat ihmiset ja työpaikkojen sujuva arki. Työssään valmentajana, konfliktien sovittelijana ja johdon coachina hän oivalluttaa ja auttaa asiakkaitaan rakentamaan ratkaisuja työelämän haastaviin tilanteisiin.
Lisätietoa aiheesta: saararemes.fi
