Suomalainen työelämä elää murrosvaihetta, jossa rekrytointi ja johtajuus kietoutuvat tiiviimmin toisiinsa kuin koskaan aiemmin. Osaajapula, työn merkityksellisyyden korostuminen ja työelämän odotusten nopea muutos pakottavat organisaatiot tarkastelemaan kriittisesti sekä tapojaan houkutella uusia kykyjä että sitä, millaista arjen johtamista ne pystyvät tarjoamaan.
Rekrytointi ei ole Suomessa enää vain vastaus avoimeen tehtävään. Se on lupaus organisaatiokulttuurista, johtamistyylistä ja tulevaisuuden suunnasta. Hakijat arvioivat yhä tarkemmin, millaiseen esihenkilötyöhön ja päätöksentekokulttuuriin he sitoutuvat. Samalla työnantajamielikuva syntyy entistä enemmän konkreettisista kokemuksista ja tarinoista – ei kiillotetuista arvolauseista. HR:n rooli on tässä keskeinen: rekrytointi toimii peilinä, joka paljastaa, kuinka hyvin organisaation johtajuus kestää tarkastelua.
Suomessa keskustelu johtajuudesta on viime vuosina kypsynyt. Hierarkkinen käskyttäminen on väistymässä, mutta tilalle ei ole aina syntynyt selkeää, johdonmukaista tapaa johtaa. Epävarmuus näkyy rekrytoinnissa: hakijat kysyvät, kuka tekee päätökset, miten palautetta annetaan ja millaista tukea esihenkilö tarjoaa arjessa. Johtajuuden laatu on yhä useammin ratkaiseva tekijä siinä, hakeeko osaaja tehtävää tai pysyykö hän organisaatiossa ensimmäistä koeajan jälkeistä vuotta pidempään.
HR-ammattilaisille tämä tarkoittaa kasvavaa vastuuta johtamisen kehittämisestä. Rekrytointidataa, hakijapalautetta ja lähtöhaastatteluja ei tulisi tarkastella vain prosessin tehokkuuden näkökulmasta, vaan signaaleina johtamiskulttuurin toimivuudesta. Missä kohdin lupaukset ja todellisuus eivät kohtaa? Millaista johtajuutta organisaatio todellisuudessa tarjoaa?
Henkilöstön kehittäminen ei Suomessa enää voi olla irrallinen HR-projekti. Se on kiinteä osa strategista johtamista ja rekrytointia. Kun esihenkilöillä on aikaa, osaamista ja tukea johtaa ihmisiä, syntyy myös uskottava perusta rekrytoinnille. Ajankohtainen kysymys ei ole vain, mistä osaajat löytyvät, vaan millaiseen johtajuuteen heidät kutsutaan.
HR:n tehtävä on varmistaa, että tähän kysymykseen on rehellinen ja kestävä vastaus.
PETRI CHARPENTIER
