Osaamistarpeita ennakoimalla kilpailukykyä voidaan ylläpitää joustavasti. Osaajapulaa voidaan helpottaa yrityksen tarpeiden mukaisesti räätälöidyillä koulutuksilla.
Jatkuvan oppimisen uudistus vastaa työelämän muutoksiin
Työelämässä on tapahtumassa suuri muutos globalisaation,
digitalisaation ja vihreän siirtymän edetessä. Koronapandemian
myötä muutokset työssä ja työn tekemisessä ovat ennakoituakin
nopeampia. Työelämän muutoksista keskusteltaessa
esiin nostetaan usein uhkakuvat, kuten työttömyys ja osaajapula.
”Uhkakuvien sijasta työelämän ja osaamistarpeiden muutos
kannattaisi nähdä mahdollisuutena ja keskittyä ratkaisuihin.
Osaamista kehittämällä toimintaa voidaan sopeuttaa kilpailukyvyn
säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi. Jatkuva oppiminen
tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia yksilö- ja organisaatiotasolla
sekä yhteiskunnallisesti”, sanoo suunnittelupäällikkö
Kirsi Heinivirta opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii tukemaan työelämän
muutosten vaatimaa osaamisen kehittämistä jatkuvan oppimisen
uudistuksella. Hanke käynnistyi vuonna 2019 ja jatkuu
vuoteen 2023 saakka. Hankkeen keskeisiä osa-alueita ovat
aikuiskoulutuksen kehittäminen, työllisyyden parantaminen ja
osaamisen tunnustaminen.
Jatkuvan oppimisen uudistuksessa kehitetään keskipitkän
aikavälin ennakointityökaluja koulutuksen sopeuttamiseksi tarpeita
vastaavaksi. Keskipitkän aikavälin ennakointityökalut
täydentävät jo olemassa olevia pitkän eli noin 10–15 vuoden
aikavälin ennakointijärjestelmiä sekä lyhyen tähtäimen barometrityyppisiä
työvoimapulaa ennakoivia järjestelmiä.
”Ennakoinnin lisäksi kehitämme jatkuvan oppimisen digitaalista
palvelukokonaisuutta, johon kootaan ennakointitietoja
sekä tietoa erilaisista koulutusmahdollisuuksista. Tälläkin hetkellä koulutustarjontaa on valtavasti, mutta sopivan koulutuksen
löytäminen on haastavaa, mikä hidastaa koulutusten koko
potentiaalin hyödyntämistä”, Heinivirta kertoo.
Keskipitkän eli noin viiden vuoden aikavälin ennakointityökalun
tuottamat tiedot tullaan viemään digitaaliseen palveluun,
josta voi tarkistaa millaista osaamista tulevaisuudessa
tarvitaan ja millaisella koulutuksella tai osaamispalveluilla tarvetta
vastaavaa osaamista voi hankkia.
Osaamisen kehittäminen parantaa kilpailukykyä
Henkilöstön osaamisen kehittäminen on tärkeää yritysten ja
organisaatioiden kilpailukyvylle, sillä monilla aloilla osaajapula
on suuri. Joillain aloilla ja työpaikoilla saattaa olla myös
henkilöstöryhmiä, joiden pohjakoulutus ei ole enää ajan
tasalla tai pohjakoulutusta ei ole lainkaan.
”Yrityksissä osaamisen kehittäminen kasautuu usein kouluttautuneille
henkilöille, jotka oma-aloitteisesti kehittävät ammattitaitoaan.
Meidän jatkuvan oppimisen ohjelmassamme kiinnitetään
huomiota myös koulutuksissa aliedustettujen, vähemmän
kouluttautuneiden työntekijöiden osaamisen kehittämiseen”,
kertoo palvelujohtaja Erja Lakanen Hyriasta.
Hyria tarjoaa ammatillista koulutusta sekä valmennus- ja
kuntoutuspalveluita nuorille ja aikuisille. Palveluihin kuuluvat
myös yrityksille suunnatut rekrytointi- ja koulutuspalvelut sekä
yritysten toiminnan kehittämiseen tähtäävät ratkaisut.
”Aliedustettujen ryhmien osaamisen vahvistamisella on valtava
yhteiskunnallinen merkitys. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten
ja osatyökykyisten henkilöiden osaamisen tunnistamisella,
kohdennetulla koulutuksella ja ohjauksella voidaan
vastata osaajapulaan”, Lakanen sanoo.
Hyriassa panostetaan vieraskielisten ammatillisen osaamisen
kartuttamisen lisäksi suomen kielen ja opiskeluvalmiuksien
ja työelämäosaamisen parantamiseen. Osatyökykyisten henkilöiden
koulutustarpeiden suunnittelu aloitetaan henkilöasiakkaan
työkyvyn kartoittamisesta ja samalla pohditaan, kuinka
osatyökykyisten potentiaali vastaa työnantajan osaamistarpeisiin.
”Tarjoamme työpaikoille tukea monimuotoisen ja monikulttuurisen
työyhteisön kehittämiseen rekrytoinnista ja perehdytyksestä
esimiestyöhön, ja tuemme yritysasiakkaita työtehtävien
uudelleenmuotoilussa sekä työkykyjohtamisessa”,
Lakanen lisää.
Hyrian toteuttamassa Hämeen ELY-keskuksen palvelupilotissa
yhdistetään työnantaja- ja työnhakijapalvelut tiiviimmäksi
palvelukokonaisuudeksi sekä helpotetaan osaajien löytämistä ja kouluttamista yritysten osaamistarpeiden mukaisesti. Pilotti
on osa hallituksen Työkykyohjelmaa.
”Työelämädiilissä tavoitteena on tukea työkykykysymyksiä
ennaltaehkäisevästi erilaisilla ratkaisuilla, joihin kuuluvat esimerkiksi
valmennus, konsultointi ja kohdennettu rekrytointituki.
Myös muita osatyökykyisten työllistymistä edistäviä hankkeita
on käynnissä”, Lakanen sanoo.
Täsmäosaamista työssä oppien
Työvaltainen oppiminen räätälöidään yritysten tarpeiden
mukaan. Aluksi voidaan opiskella tarvittava määrä tutkinnon
osia tai yrityksen tarpeiden mukaista täsmäosaamista. Valtaosa
oppimisesta tapahtuu työpaikoilla arjen työtä tehden.
”Työvaltaisessa oppimisessa lähiopetusta voi olla aluksi
yhdestä kolmeen päivää viikossa ja loput ajasta opiskellaan
työpaikalla oppilaitoksen tai työpaikkaohjaajan tukemana. Oppimisprosessi rakennetaan alusta alkaen yhteistyössä työnantajan
kanssa. Tavoitteena on hankkia työssä tarvittavaa
osaamista”, Lakanen kertoo.
Kun osaamisen vähimmäistaso on saavutettu, voi työnantaja
tehdä oppisopimuksen opiskelijan kanssa. Oppisopimuksella
opiskellessa vähintään 80 % opiskelusta tapahtuu
työpaikalla oppien. Myös esimieskoulutuksessa ja johtamisen
tutkinnoissa oppisopimuksella voidaan hankkia juuri yrityksen
tarpeiden mukaista osaamista.
”Opinnoissa laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma
ja koulutukset suunnitellaan sekä yritysten että opiskelijoiden
tarpeiden mukaisesti. Yrityskohtaiset toteutukset ja verkossa
opiskelu ovat myös joustavia tapoja kehittää esimiesten
ja muun henkilöstön osaamista”, Lakanen sanoo.
Teksti: Merja Maukonen
Kuvat: Unsplash
