Nopeasti muuttuva työelämä herättää nuorissa epävarmuutta ja huolta tulevaisuudesta. Työterveyslaitoksen uusi Taidolla työelämään -hanke tuo lukiolaiset aktiivisiksi kanssatutkijoiksi tutkimukseen, jossa selvitetään, miten työnhakuvalmennus ja työelämäpelkojen käsittely tukevat 16–18-vuotiaiden lukiolaisten työelämävalmiuksia ja hyvinvointia.
Vuosi sitten syksyllä Helsingin Vallilassa aloitti toimintansa uudenlainen lukio, jonka opetuksessa painottuvat työelämätaidot ja verkostot. Konepajan lukiossa oppilaat pääsevät soveltamaan oppimaansa käytännössä työskentelemällä säännöllisesti työelämäkumppaneiden luona. Työterveyslaitos liittyy lukion verkostokumppaniksi tänä syksynä.
”Yhteistyö tarjoaa oppilaille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua työelämään tutkimuksen tekemisen kautta sekä vahvistaa omia työelämätaitojaan tulevaisuutta varten, kertoo hankkeen projektipäällikkö”, erityisasiantuntija Christa-Jemina Korhonen Työterveyslaitoksesta.
Osana kumppanuutta Työterveyslaitoksessa käynnistyy myös kaksivuotinen Taidolla työelämään – Lukiolaiset tutkijoina ja työnhakijoina -tutkimushanke. Tutkimuksessa selvitetään, millaista tukea nuoret tarvitsevat kehittyäkseen aktiivisiksi ja itseään arvostaviksi toimijoiksi työelämässä.
Lukiolaiset aktiivisina kanssatutkijoina
Työelämä näyttäytyy nuorille jatkuvasti muuttuvana ja monin tavoin epävarmana. Epävarmuutta lisäävät työmarkkinoiden muutosten lisäksi muun muassa sosiaalisen median luomat paineet.
”Nuorten kokemusten ymmärtäminen on tärkeää, jotta voimme luoda pohjaa sellaisten tutkimus- ja valmennusmenetelmien kehittämiselle, jotka tukevat heidän sujuvaa siirtymistään työelämään”, sanoo tutkija Vilja Levonius Työterveyslaitoksesta.
Hankkeessa nuoret osallistuvat myös työnhakutaitoja vahvistavaan Taite-valmennukseen, jossa he oppivat tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja käsittelemään työelämään liittyviä epävarmuuksiaan vertaisryhmässä. Tämä on harvinaista nuorille suunnatuissa tutkimuksissa.
”Tässä hankkeessa haluamme, että nuoret eivät ole tutkimuksen kohteita vaan aktiivisia kanssatutkijoita: he keräävät ja analysoivat aineistoa sekä reflektoivat työelämää päiväkirjojen avulla. Tämä lähestymistapa tuo esiin lukiolaisten odotuksia, huolia ja toiveita työelämästä sekä vahvistaa heidän toimijuuttaan työnhakijaroolin rakentumisessa”, Levonius kertoo.
Uutta tietoa nuorten työelämävalmiuksien tukemiseksi
Yhtenä tarkastelun kohteena tutkimuksessa on sosiaalisen median vaikutus työelämäkäsityksiin.
Sosiaalisen median luomia mielikuvia työstä, työhyvinvoinnista ja urapoluista tarkastellaan hankkeessa kriittisesti yhdessä nuorten kanssa – ja pohditaan, miten ne vaikuttavat odotuksiin ja kokemuksiin työelämästä.
”Nuorten toimijuus ja osallisuus tiedon tuottamisessa on aiemmin jäänyt vähälle huomiolle, mutta nyt hankkeessa nostetaan esiin heidän näkökulmansa, joita kuullaan edelleen liian harvoin työn tutkimuksessa”, Levonius sanoo.
Tutkimuksen tulokset tulevat tarjoamaan arvokasta tietoa oppilaitoksille ja opettajille, jotka haluavat kehittää työelämään valmistavaa opetusta, sekä koulutuspolitiikan päättäjille ja työelämän sidosryhmille. Samalla hanke antaa myös nuorille itselleen konkreettisia työkaluja tulevaisuuden suunnitteluun. Tutkimus- ja työelämäorganisaatioille tulokset tarjoavat tietoa osallistavista toimintamalleista, joilla voidaan vahvistaa nuorten työelämävalmiuksia ja hyvinvointia.
Teksti: Työterveyslaitos
Kuvat: Pexels
