Henkilöstöön ja johtamiseen
keskittynyt media

Näin ratkaistaan etätyön umpikuja – tutkimus tarjoaa työkalut onnistuneeseen hybridityöhön

Koronapandemian jälkeen syntynyt vastakkainasettelu, jossa johto vaatii paluuta toimistolle ja työntekijät haluavat jäädä etätöihin, johtaa Johanna Janssonin mukaan helposti umpikujaan. Kuva: Vaasan yliopisto

Etätyön tulevaisuudesta keskusteltaessa huomio kiinnittyy usein vain johtamiseen tai yksittäiseen työntekijään. Vaasan yliopiston tuore väitöskirja kuitenkin osoittaa, että onnistuminen rakentuu laajemmalle perustalle. Johanna Janssonin henkilöstöjohtamisen tutkimus tiivistää toimivan etätyön kolmeen kulmakiveen: organisaation suunnitteluun, esihenkilön ja alaisen suhteeseen sekä työntekijän omaan rooliin. Kun nämä ovat tasapainossa, voidaan edistää sekä tulosta että hyvinvointia.

Koronapandemian jälkeen syntynyt vastakkainasettelu – johto haluaa paluuta toimistolle ja työntekijät pysyä etänä – johtaa helposti umpikujaan. Janssonin mukaan kyseessä on työelämän suurin muutos sitten teollisen vallankumouksen, ja ratkaisut vaativat uutta ajattelua. Tutkimus korostaa siirtymää kontrollista koordinointiin, sillä etätyö perustuu työntekijän päätösvaltaan.

”Monet yritykset yrittävät sopeutua etätyöhön päivittämällä yksittäisiä HR-käytäntöjä, mikä on sinänsä hyvä asia. Se on kuitenkin vain osa ratkaisua. Jos organisaation perusrakenne on yhä suunniteltu vain toimistotyöhön, yksittäisten käytäntöjen viilaaminen on kuin laittaisi talvirenkaat avoautoon. Pitoa saattaa tulla vähän lisää, mutta matkanteko on silti tehotonta ja epämukavaa, koska auton rakenne on väärä talviolosuhteisiin”, Jansson vertaa.

Luottamus ja vastuu korvaavat kontrollin

Organisaation on rakennettava luottamusta tukevat rakenteet ja määriteltävä selkeästi, mitä työntekijöiltä odotetaan. Samalla työntekijöiden on otettava aktiivisempi rooli: pelkkä henkilökohtainen etu ei voi olla keskiössä.

”Työntekijän on mietittävä, miten hänen toimintansa tukee koko tiimin ja organisaation onnistumista. Etätyössä keskiössä eivät voi olla pelkät henkilökohtaiset toiveet. Olisi pysähdyttävä myös kriittisesti tarkastelemaan omia etätyötaitoja, kuten itsensä johtamista, teknologioiden hallintaa ja digitaalisia vuorovaikutustaitoja”, Jansson korostaa.

Tutkimus kutsuu empaattiseen dialogiin, jossa molemmat osapuolet joustavat. ”Tutkimuksen tulokset ovat lohdullisia, sillä ne osoittavat, että etätyön vastakkainasettelu on ratkaistavissa. Kun kaikki kolme tasoa huomioidaan HR-käytäntöjen toteuttamisessa, voidaan saavuttaa molemminpuolisia hyötyjä, jotka tekevät etätyöstä sekä tuottavaa että hyvinvointia lisäävää”, Jansson summaa.

Lähde: Vaasan yliopisto

Jaa tämä artikkeli: 

Johtaminen

Kun esihenkilöstä tulee työn pullonkaula, kuka sen huomaa?

Esihenkilön kalenteri voi olla täynnä, tiimi tyytyväinen ja tulokset kunnossa. Silti jokin voi olla pielessä. Mitä jos hyvänä johtamisena pidetty jatkuva tavoitettavuus kertoo myös siitä, että työn päätökset ja vastuut ovat kasautuneet liian harvoille?

Headcountista braincountiin strategisella henkilöstöjohtamisella

Suomen työelämän kehittämisstrategia 2035:n tavoitteena on työelämä, jossa hyvinvointi, osaaminen, jatkuva oppiminen, hyvä johtaminen, monimuotoisuus, tuottavuus ja teknologian hyödyntäminen tukevat toisiaan. Tekoäly nopeuttaa työtä, tietomäärä kasvaa ja teknologia tuo paljon mahdollisuuksia, mutta samalla yhä useampi asia kilpailee ihmisten rajallisesta huomiosta ja kognitiivisesta kapasiteetista, ja meidän on ymmärrettävä, miten aivomme reagoivat jatkuvaan ärsyketulvaan ja muutokseen, jotta voimme rakentaa työelämää, joka on samanaikaisesti tuottava, hyvinvoiva ja kestävä.

Tekoäly etenee nopeammin kuin ihminen muuttuu

Suurin osa asiantuntijoista on jo jonkin aikaa hyödyntänyt tekoälyä omaan työhönsä ja alkanut hahmottaa myös siihen liittyviä haasteita. Seuraava vaihe alkaa, kun yksittäisten asiantuntijoiden kokeiluista siirrytään siihen, että tekoäly integroituu osaksi kaikkien työtä ja muuttaa tapaa toimia.

Kun luvut ja työn arki kertovat eri tarinaa

Johtoryhmässä vastuut näyttävät selkeiltä. Henkilöstön vastauksissa sama asia saa aivan toisenlaisen arvion. Kumpaa pitäisi uskoa? Ennen puolen valitsemista kannattaa kysyä, arvioivatko ihmiset edes samaa asiaa.

Entä ihminen?

Jo vuosia sitten puhuin johtamisesta otsikolla Ihminen johtajana – johtajana ihmiselle. Puhuin ihmisestä johtajan roolin sisällä, vallasta, vastuusta ja myös rakkaudesta.

Työhyvinvoinnin uudet ulottuvuudet

Työelämän jatkuva muutos haastaa organisaatioita rakentamaan hyvinvointia uudella tavalla. Työn pirstaloituminen, monimuotoistuvat tiimit ja kasvava epävarmuus edellyttävät johtamiselta herkkyyttä, selkeyttä ja