Korona väistyy, mutta tuskastuttavan hitaasti. Kotikonttorien sankarit ovat huomanneet, että
urheista tilapäisfikseistä (”kyllä yhden viikon Teamsit nyt saunan lauteilta hoituu”) ei ole pitkän
aikavälin ratkaisuiksi (”miten selkä onkin niin kipeä”).
Kolottavasta selästä huolimatta olemme kenties kimmoisampia kuin koskaan – nimenomaan
joustavina, resilientteinä, jopa robusteina työntekijöinä. Tähän meitä on toki valmennettukin
jo pitkään: vaateet jatkuvasta kehittymisestä, oppimisesta ja itseohjautuvuudesta ovat yhdistyneet
hanakasti työelämän nopeisiin muutoksiin, kiivaaseen työtahtiin, ajasta ja paikasta vapaisiin
työtapoihin…työn henkinen rasittavuus on huidellut pilvissä monilla työpaikoilla jo kauan
ennen koronaa.
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksessa on tuotettu paljon tietoa työhyvinvoinnista
koronapandemian aikana sekä johtopäätöksiä ja suosituksia työhyvinvoinnin
edistämiseksi. Tutkimusaineiston mukaan työn imun ja työtyytyväisyyden kasvua ennustivat tarkastelluista
tekijöistä eniten oikeudenmukaisen kohtelun ja yhteenkuuluvuuden lisääntyminen.
Työn imulla tarkoitetaan myönteistä työssä koettua tunne- ja motivaatiotilaa.
Miten Suomi voi? -seurantatutkimus selvittää koronan tuomia muutoksia työikäisten suomalaisten
hyvinvointiin. Kahteen toistaiseksi toteutettuun kyselyyn vastasi 1 006 työssä käyvää
suomalaista.
Tutkimustulosten valossa hyvinvointia edistävän oikeudenmukaisen toiminnan keskeisiä
kulmakiviä ovat johdonmukaisuus, kuulluksi tuleminen ja arvostava kohtelu. Kun tällaisia
kokemuksia ”satelee lapaan”, ne ovat omiaan edistämään työssä koettua yhteisöllisyyttä, myös
koronan kynsissä.
Tutkimuksen mukaan työuupumuksen ja työssä tylsistymisen lisääntymiseen olivat vahvimmin
yhteydessä yhteenkuuluvuuden heikentyminen ja epävarmuuden kasvu. Lääkkeeksi tähän TTL
tarjoaa säännöllistä, kaksisuuntaista ja avointa viestintää organisaation sisällä.
Marraskuussa julkaistujen tuoreimpien tulosten mukaan oikeudenmukainen kohtelu työssä,
yhteisöllisyys ja varmuus tulevasta vahvistavat työhyvinvointia riippumatta työntekijän iästä,
sukupuolesta, asemasta – ja riippumatta myös siitä, tekeekö hän etä- vai läsnätyötä.
TTL:n tutkijoiden mukaan voidaan olettaa, että monet muutkin työn voimavarat, joita tässä
tutkimuksessa ei tarkasteltu, ovat tärkeitä myös korona-aikana. Näihin voimavaroihin kuuluu
esimerkiksi se, että näkee työnsä aikaansaannokset ja tarkoituksen ja voi käyttää taitojaan
monipuolisesti. Yhtä lailla on tärkeää, että työntekijä kokee arvostusta ja saa palautetta
– vaikka sitten pätkivän Teamsin välityksellä kylmään ja pimeään saunaan.
Miten Suomi voi? -seurantatutkimus on selvittänyt myös, miten suomalaisten työntekijät
ottivat koronan ensi-iskun vastaan keväällä 2020. Kansakunta ei tuolloin jäänyt tuleen
makaamaan, vaan etätyö toi työhön uusia, työn imua ja laajemmin työhyvinvointia edistäviä
voimavaroja.
Yli puolet (52 %) koronakeväänä aiempaa enemmän etätöitä tehneistä koki itsenäisen
työhön liittyvien päätösten tekemisen lisääntyneen kevään aikana. Lähes yhtä moni (46 %) koki
oppineensa kevään aikana uusia, entistä parempia työtapoja.
Suomalaisten salainen ase koronakriisissä: lapset. Niillä etätyöntekijöillä, joilla oli kotona
asuvia lapsia, työn imu koheni muita enemmän ja työssä tylsistyminen puolestaan kasvoi muita
vähemmän vuodenvaihteen ja kesän 2020 välillä. Lähikontaktityötä tehneillä se, asuiko kotona
lapsia vai ei, ei ollut yhteydessä työhyvinvoinnin muutoksiin.
Kääntöpuolena tutkimus mainitsee, että joka kolmas perheellisistä etätyöntekijöistä koki
henkilökohtaisen tai perhe-elämän häirinneen työtä toistuvasti.
Saunaan piiloon taas?
Petri Charpentier
