Työelämässä nousee nyt esiin uudenlainen osaamisen muoto, jota ei löydy tutkintotodistuksesta. Kokemusosaaminen – omakohtaisiin elämänkokemuksiin perustuva ymmärrys ja tieto – tekee tuloaan erityisesti sosiaali- ja terveysalalle.
Suomen Diakoniaopisto on nostanut kokemusosaamisen esiin Kokonaisena työssä -hankkeessa, jossa työntekijöitä ja opiskelijoita on valmennettu tunnistamaan ja hyödyntämään kokemustietoa ammatillisessa työssä.
Kokemusosaamista voi syntyä monenlaisista elämäntilanteista: mielenterveyshaasteista, perhetaustasta, vanhemmuudesta tai vaikkapa myönteisistä palvelukokemuksista. Kuitenkin monelle oma osaaminen jää tunnistamatta.
"Perinteinen lähestymistapa ammatillisuuteen on etenkin terveydenhuollossa ollut, että omat tunteet laitetaan syrjään ja ammattilaisuus korostuu. Nyt on vahvistumassa ajatus siitä, että ammattilainenkin saa olla työssä kokonaisena ihmisenä", kertoo hankkeen projektipäällikkö Katriina Nuutinen.
Hankkeessa kehitetty valmennusmalli auttaa työntekijöitä ottamaan kokemusosaamisensa käyttöön. Tulokset ovat lupaavia: asiakaskohtaamiset paranevat, työn mielekkyys lisääntyy ja työhyvinvointi vahvistuu.
"Viime vuosina asiakkaat on otettu mukaan palveluiden kehittämiseen, mutta nyt on tunnistettu myös se, että työntekijöilläkin on kokemustietoa ja -osaamista. Tämä tuo tuoreen näkökulman kokemuksen hyödyntämiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa", Nuutinen sanoo.
Kokemusosaamisen yleistyminen haastaa myös organisaatiot pohtimaan, miten osaamista tunnistetaan, miten tiimejä rakennetaan ja millä tiedolla päätöksiä tehdään.
"Työelämässä halutaan nyt osaamista, joka ei ole ollut keskiössä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä", muistuttaa Irina Köntti Suomen Diakoniaopistosta.
"Kokemusosaaminen on osaamista, joka syntyy elämällä. Se ei ole elämänkoululaisuutta vaan vakavasti otettava osaamisalue, joka voi tehdä ammattilaisesta kokonaisemman", Köntti sanoo.
Teksti: Toimitus
