Kun korona viimein hiipuu takavasemmalle, suomalaisilla työpaikoilla tarvitaan uudenlaista työkyvyn
johtamista. Etätyö asettaa omat haasteensa esihenkilöille, koska monessa organisaatiossa pitkäksi
venähtänyt kotikonttorivaihe on tuonut mukanaan myös ihan uudenlaisia ongelmia. Esimerkiksi
mielenterveys on ollut koetuksella meistä monella.
Yhteiskunnankin intresseissä on saada mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ja
työkyvyttömyyseläkkeet vähenemään. Työterveyslaitos on kehittänyt työelämän mielenterveysohjelman
vastaamaan tähän polttavaan tarpeeseen. Syyskuussa julkaistiin tutkimustietoon perustuvat digitaaliset
työkalut, jotka on kehitetty yhteistyössä työpaikkojen, työterveyshuoltojen ja muiden työelämän toimijoiden
kanssa.
Mistä sitten oikein on kysymys? ’Mielenterveyden tuen työkalupakiksi’ nimetty paketti tarjoaa
helppokäyttöisiä keinoja ja menetelmiä mielenterveyden tukemiseen ja mielenterveysongelmien
ennaltaehkäisyyn työpaikkojen arjessa. Työkalupakki on julkaistu TTL:n Mieli ja työ -sivustolla.
Työkalut tarjoavat koko työyhteisölle keinot tukea työkykyä ennaltaehkäisevällä tavalla. Mukana on
sekä testin, pelin ja laskurin kaltaisia toiminnallisia työkaluja työyhteisöille että valmennuksia aiheista, joista
esimerkiksi esihenkilöiden, henkilöstöhallinnon ja työsuojelutoimijoiden on tärkeää päivittää osaamistaan.
Työkalupakin saatesanoissa muistutetaan, että työhyvinvoinnista on vastuussa koko työyhteisö.
Vaikuttavan muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan kaikkien työpaikan toimijoiden välistä aitoa yhteistyötä
ja osaamisen vahvistamista. Ehkä on hyvä muistaa sekin, että emme me etätöissäkään ole yksittäisiä
”saaria virrassa”, vaan osa isompaa kokonaisuutta.
Työpaikoilla on monia keinoja vahvistaa työntekijöiden mielenterveyttä ja työkykyä – mutta
tärkeintä lienee huolehtia siitä, että jo ihan työpaikan arkikäytännöt tukevat hyvinvointia.
Työn psykososiaalisten riskien arviointi ja hallinta on toki myös jokaisen työpaikan lakisääteinen
velvollisuus.
Mielenterveyttä tukevassa työkulttuurissa kysymys ei ole kvanttimekaniikasta, vaan perin arkisista
asioista: päivittäisestä vuorovaikutuksesta, ongelmien ratkomisesta yhdessä ja työtapojen kehittämisestä.
Yhteinen kahvihetki siellä, ystävällinen sana tuolla. Ihmisen kokoinen työpaikka rakentuu pienistä teoista.
Mielenterveyden tuen työkaluja voi hyödyntää yksitellen täsmätukena tai ottamalla
työkalupakki käyttöön pitkäjänteiseen arjen tukeen työyhteisössä. Onkin huomattavasti tehokkaampaa
kohdistaa toimenpiteitä työyhteisöön ja tukea työkykyä ennaltaehkäisevästi kuin reagoida jo
syntyneisiin ongelmiin yksilötasolla työterveyshuollossa.
Työkalupakin kohderyhmänä ovat suomalaiset työpaikat ja työterveyshuollot. Osa työkaluista
on suunnattu esihenkilöille, työsuojelutoimijoille tai henkilöstöhallinnolle, toiset taas vahvemmin
työterveyshuolloille, työntekijöille tai johdolle.
Mielenterveyden tuen työkalut helpottavat kuormituksen tai muiden työkykyyn vaikuttavien
asioiden puheeksi ottamista. Kun mielenterveyspuhe arkipäiväistyy, haasteisiin on helpompi
tarttua ajoissa. Työkaluja kannustetaan kokeilemaan työyhteisössä yhdessä keskustellen.
Työterveyslaitos on myös lähtenyt kokoamaan yhteen laajaa tietopankkia muuttuvasta työstä.
Hybridityö, etätyö ja läsnätyö (HELP) -projekti luo kokonaiskuvaa siitä, millaiseksi työelämä
muodostuu tulevaisuudessa.
Työn murros on ollut käynnissä pitkään, mutta se kiihtyi koronapandemian myötä.
Pandemia pakotti tekemään työelämässä muutoksia etupainotteisesti, jo ennen kuin niistä oli
olemassa tutkimustietoa. Nyt ollaan tilanteessa, jossa työyhteisöt kaipaavat tukea siihen, miten
toimintamalleja uudistetaan. Vastaavasti poliittiset päättäjät tarvitsevat tietoa siitä, millaiset
puitteet yhteiskunnan tulee tarjota muutokselle.
Työelämässä on tarvetta selvittää, mitä modernin monipaikkatyön vaikutuksista tiedetään
tällä hetkellä – ja mitä emme ole vielä hoksanneet edes kysyä.
Petri Charpentier
