Työtapaturmia on vaikea kitkeä kokonaan pois. Esimerkiksi viime vuonna sattui yhteensä 114 600 palkansaajien työtapaturmaa, joista 92 000 oli työpaikkatapaturmia ja 22 600 työmatkatapaturmia.
Työpaikkatapaturmien lukumäärä nousi edellisestä vuodesta 1,6 % ja työmatkatapaturmien jopa 23,5 %. Jälkimmäisessä luvussa näkyy akuutin koronavaiheen loppuminen ja paluu etätöistä takaisin työpaikoille.
Ansiokasta työtä tapaturmien ehkäisemiseksi tekee Nolla tapaturmaa -foorumi, joka juhlii tänä
vuonna 20-vuotista taivaltaan. Nolla tapaturmaa -foorumi on työpaikkojen verkosto, jonka tarkoituksena
on motivoida ja rohkaista työpaikkoja tavoittelemaan korkeaa työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin tasoa.
Jäseneksi voi liittyä jokainen työpaikka työturvallisuuden tasosta, koosta tai toimialasta riippumatta.
Foorumiin kuuluu tällä hetkellä 523 jäsentyöpaikkaa.
Tänä keväänä Nolla tapaturmaa -foorumi myönsi vuosittaiset työturvallisuuden tasoluokitukset
jäsentyöpaikoilleen. Tasoluokituksen sai ennätykselliset 110 työpaikkaa, joista 39 työpaikalla ei sattunut
vuonna 2022 yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Jatkuvaan työturvallisuuden kehittämiseen
työpaikkoja on kannustanut vahva välittämisen kulttuuri.
Tasoluokituksen saaneilla työpaikoilla on tunnistettu, että yhteistyö, avoin keskustelukulttuuri sekä
vastuu työkavereista auttaa pääsemään hyviin tuloksiin. Näitä työpaikkoja yhdistää aito sitoutuminen
työturvallisuuden kehittämiseen. Erityisen ilahduttavaa on se, että tasoluokituksen saaneissa on
työpaikkoja kaikilta toimialoilta.
Huolestuttava trendi työturvallisuuspuolella on sen sijaan se, että harjoittelussa olevat opiskelijat
ovat toistuvasti törmänneet puutteelliseen turvallisuuteen. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston
(EU-OSHA) tuore kotimainen kysely paljastaa, että kolme viidestä ammatillisen alan opiskelijoista on
huomannut harjoittelupaikassaan työturvallisuusriskejä. Vielä huolestuttavampaa on se, että heistä vajaa
neljännes ei kertonut asiasta kenellekään. Kysely lähetettiin 15 ammatilliseen oppilaitokseen Suomessa.
Opiskelijoista lähes puolet koki, että ei saanut harjoittelupaikassaan riittävää perehdytystä.
Työnantaja on kuitenkin lain mukaan velvollinen antamaan opastusta ja perehdytystä työhön.
Kesätyö tai harjoittelu eivät ole mitään poikkeuksia.
Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan Suomessa sattuu työtapaturmia eniten alle
25-vuotiaille. Nuorten työturvallisuudessa riittää siis tekemistä.
EU-OSHAn kyselyyn vastanneista opiskelijoista noin joka kymmenes kertoo, että hänelle
sattui harjoittelun tai työssäoppimisjakson aikana onnettomuus. Läheltä piti -tilanteen koki joka
neljäs vastaaja.
Asia on siksikin ajankohtainen, että työturvallisuuslain muutos astui voimaan 1.6.2023.
Tavoitteena on selkeyttää työnantajan velvoitteita ja edistää erityisesti 55 vuotta täyttäneiden
työssä jaksamista. Isoista muutoksista ei silti ole kysymys, vaan pikemminkin täsmennyksistä.
Työnantajan yleiseen huolehtimisvelvoitteeseen on tehty muutos koskien yksilöllisiä
työsuojelutoimenpiteitä: ”Työnantajan on erityisesti otettava huomioon, että työntekijän
henkilökohtaiset edellytykset voivat edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä työntekijän
turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi.”
Näitä toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi työskentelytilaan liittyvät järjestelyt tai työajan tai
työmäärän mukauttaminen. Muutokset voivat olla joko yksilöllisiä tai koko työpaikkaa koskevia.
Toinen yleiseen huolehtimisvelvoitteeseen tehty muutos täsmentää työnantajan
tarkkailuvelvoitetta. Vanhassa laissa luki, että työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava
työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Nyt mainitaan myös velvollisuus
tarkkailla ”työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä.”
On siis mainio hetki pohtia, onko omalla työpaikalla asianmukaiset keinot tähän tarkkailuun
– vaikkapa kyselyiden ja keskustelutilaisuuksien kautta.
PETRI CHARPENTIER
